Uutiset

Akkerille tunnustusta Suomen Jalkapallovalmentajat ry piti viikonvaihteessa perinteisen vuosiseminaarin Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Valmentajapäivien yhteydessä palkittiin lajin parissa toimineita.TP-Seinäjoen Asko Ristimäki oli yksi neljästä, jotka palkittiin ansioituneina valmentajina. Vuoden valmentajan tittelin vei Tampere Unitedin Suomen mestaruuteen johdattanut Ari Hjelm.Onnittelut Akkerille!

Takaisin uutisiin

Noin 55 Kysymystä J Saarijärvelle Osa IV Viimeinen osa puheenjohtaja Jukka Saarijärven haastattaleusta kertoo mitä mies lukee ja kuuntelee. Lisäksi selviää millaista on meno mm. Provinssissa.43. Seurahommat, työ ja perhe vievät melko paljon aikaa elämästä. Mitä muuta elämään kuuluu ja mitä haluaisit siihen kuuluvan, jos saisit aivan vapaasti valita?Mielelläni vielä enemmän matkustelisin ja lukisin. Maailma on hyviä kirjoja täynnä ja lukeminen on ihan sellainen suosikki harrastuksiani. Enemmän voisi myös omien kersojen kanssa viettää aikaa. Myös se, että aika pitkään on tullut keksittyä, että miten saa muut ihmiset liikkeelle, mutta oma liikkuminen jäänyt aika vähille, minkä vartalon muodostuksestakin huomaa. Se olisi sellainen asia, joka pitäisi saada kondikseen.44. Olet ahkera musiikin ja kirjallisuuden suurkuluttaja. Luettelepas muutamia mieluisimpia artisteja, bändejä, kirjailijoita ja kirjoja ja sano saman tien miksi ihmeessä juuri ne kolahtavat?Jos ajatellaan kirjallisuuden puolelta, niin aika paljonkin on kaikenlaista. Varmasti J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten Herrasta on se suosikki nimenomaan kirjana, koska silloin sulla pyörii ne omat videot päässä ja saat kuvitella ne tapahtumat sellaisiksi kuin itse haluat. Yleensäkin se tuppaa olemaan hiukan pettymys kun näkee filmatisointeja ja se ei vastaakaan sitä omaa mielikuvaa. Sitten Victor Hugon Kurjat on mielestäni tosi hyvä kirja. Vaikken ranskaa ymmärrä sanaakaan, enkä oikein kauheasti sitä kulttuuriakaan, siinä jollakin tavoin pystyy asettumaan niiden tapahtumien sekaan. Se on tosi värikäs kirja, muttei aina erityisen nautittava tai siis ei erityisen positiivista luettavaa. Harrastukseksi tulee luettua myös näitä englanninkielisiä kirjoja. James Patterson on ihan selkeästi mielikirjailija jos ajatellaan dekkareita. Musiikin puolelta niitä on paljon. On Bruce Springsteeniä, Zen Caféta, Eppuja, REM:iä, niin poispäin. Enemmän se menee tuollaiseen vanhempaan musiikkiin kun vanha on itsekin. Nykymusiikista en oikein osa sanoa paljon. Toisaalta voihan sanoa, että Springsteen levyttää edelleen, eli onhan sekin nykymusiikkia samoin kuin Zen Cafét ja tällaiset.45. Reissaaminen tuntuu myös olevan verissä. Muutama kysymys siihen liittyen, eli mainitse muutama matkakohde, joissa on ollut mukava käydä, muutama sellainen, jotka olisit voinut jättää väliin ja vielä muutama paikka missä haluaisit käydä?Suosikkimatkakohde varmaan on Kreikka. Kreikkalaiset ihmiset ovat ystävällisiä ja se vuoden aika jolloin siellä on tullut käytyä, on kohtuullisen lämmintäkin. Sitten se mihin en haluaisi mennä… maita kohtaan ei sinänsä ole mitään, mutta kerran tehtiin TP:n poikien kanssa sellainen bussimatka tuonne Strassbourgin Euroskolaan ja ellei se meidän bussikuski ja bussi olisi olleet niin kohdallaan, niin aika paha olisi ollut. Mällisen liikenne tuolta Keski-Pohjanmaalta hoiti homman ihan hyvin. Siinä kun joka päivä istuttiin satoja kilometrejä linja-autossa, totesin kuitenkin, että tämä ei ole sitä matkailua, mitä meikäläinen haluaisi kovin paljon lisää. Jollei se porukka jonka kanssa oltiin liikkeellä, olisi ollut tosi sopivaa ryhmää, se olisi ollut todella pitkä matka. Mihin haluaisin mennä? En ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella, ellei Turkkia sellaiseksi maaksi lasketa. Olisi siis varmasti tosi mukava käydä jossain semmoisessa paikassa, joka nyt on vähän kauempana kuin Eurooppa. En kuitenkaan tarkoita Kolumbiaa tai tämmöisiä. Ehkä se olisi Afrikka tai Australia. USA nyt ei välttämättä niin valtava ykkössuosikki ole. Jotain sellaista, johon ei tulisi muuten äkkiä lähdettyä.46. Lienee aivan julkista tietoa, että ruuanlaittokin sujuu. Minkälaista ruokaa mieluiten laitat ja suostuuko muu perhe ihan vapaaehtoisesti syömään sitä?Pystyn varmaan perusruoat tekemään normaalisti, mutta sitten kun saa tehdä sellaista, mitä itse haluaa, sitten pitää ehkä tehdä vähemmän mausteinen versio muulle ruokakunnalle. Meikäläinen tuppaa kuulemma laittamaan mausteita hieman reippaalla kädellä sinne.47. Perheestä on jo kaksi poikaa lähtenyt maailmalle. Kaksi neitoa pelailee jalkapalloa kotona ja nuorimmainen terrorisoi naapurustoa. Molemmista pojista tuli pelimiesten sijaan erotuomareita. Millaisia tunteita se on herättänyt?Ihan ensin täytyy sanoa se, että molemmat pojat olivat jalkapalloilijoina vielä hitaampia ja kankeampia kuin isänsä. Oli se vaara, että molemmat lopettavat sen homman kokonaan. Sitten se rupesi kääntymään tuomaroinnin puoleen. Olin siitä tosi tyytyväinen, koska erotuomarin homma on sellainen, että se todella kasvattaa ihmistä. Kun laittaa itsensä vapaaehtoisesti alttiiksi arvostelulle, pitää olla yläkerta hyvässä kunnossa. Siinä ei voi kauheasti lähteä moittimaan pelaajia tai jatkaa suunsoittoa katsomon kanssa tai jotain tällaista. Siinä vain pitää seisoa päätöstensä takana. Ne päätökset tehdään sekunnin murto-osassa. Me taas voidaan katsoa hidastuksia edestakaisin kelattuna kymmenen eri kameran kuvaamana sama tilanne. Televisio on vääristänyt tuomarin tehtäväkuvaa. Mahdollisesti tapahtuman ja tuomarin välissä on vielä muita pelaajia, eikä tuomari silloin näe koko tapahtumaa kunnolla. Tuomarin arvostelu on joskus vähän turhanpäiväistäkin kun ottaa huomioon tilanteen, missä päätös on tehtävä. Eihän erotuomareita suinkaan liikaa ole, eli siinä mielessä tykkäsin kun pojat alkoivat sitä hommaa tekemään ja edelleen tekevät.48. Kuinka tarkasti tulee kyseltyä Villen ja Jussin tuomarointihommistaNyt kun pojat asuvat toisilla paikkakunnilla niitä tulee seurattua aika harvoin ja aika vähän. Sillä lailla kuitenkin, että aina kun ollaan tekemisissä kyselen, millaisia otteluita he ovat tuominneet ja kuinka on pelit menneet ja mitkä ovat näkymät tästä eteenpäin.49. Olet jo ehtinyt moneen eri kertaan ehtinyt mainita iloisen perhetapahtuman, Provinssin. Olet ollut alusta alkaen mukana Provinssirock puuhissa syistä jos toisistakin. Mitkä bändit sieltä ovat jääneet mieleen?Aikanaan kun Provinssi alkoi, meillä oli myyntipaikat niin Törnävän kentällä kuin saarellakin, jolloin niitä bändejä ihan oikeasti vielä näki. Nyt kun me ei olla siellä enää oltu on bändejäkin tullut nähtyä aika vähän viime aikoina. Ihan oon sitten joitain mennyt tarkoituksella katsomaan, jos on ollut joku kiinnostava. Se, joka on jäänyt mieleen on varmasti Big Country. Se jäi hyvin mieleen. Sen lisäksi Ry Cooder oli hyvä. Kolmas Nainen on aina kova sana ja se reunion-keikka, kun Neil Youngin piti tulla, oli hyvä. Luojan kiitos Young oli leikannut kurkkua leikatessaan sormeensa. Hyvä niin.50. Rockin aikaan tapahtuu varmasti yhtä sun toista. Onko matkan varrella tullut vastaan mitään erityisesti mieleenpainuvaa episodia?Kyllä siellä kaikennäköisiä juttuja. Osaa on hankala kertoa perhesivustoilla. Aikanaan siellä oli semmoinen kaveri, joka me nimettiin Turhapuroksi. Hän oli livenä ihan samannäköinen kuin Uuno Turhapuro maskeerattuna. Hän oli siellä monta vuotta peräkkäin mukana ja aina yötä päivää melkoisessa kunnossa. Kuitenkaan hän ei koskaan maannut missään sammuneena tai tehnyt mitään pahaa. siellä se pyöri resuissansa ja aiheutti hymyä aina kun häntä näki. Hän oli hyväntuulinen kaveri. Siihen aikaan kun Maukka Perustjätkä oli kova sana, jouduttiin kerran ottamaan leirintäalueella yhdeltä sälliltä moottorisaha pois. Siellä se kaasutteli sillä ja oli kovasti närkästynyt kun me takavarikoimme työkalun. Kaveri tuumasi, että ”jos nyt vähän yrittää saada säpinää, niin heti ollaan järjestysmiesten toimesta täällä”. Kaikennäköistä siellä on nähnyt. Onneksi mitään vakavaa ei ole koskaan ollut. Se on aina surullista, mitä näkee kuitenkin joka vuosi, että näkee joitakin, jotka väkisin yrittävät itsensä päihdyttää sellaisilla konsteilla, jotka eivät ole ihan sopivuuksien rajoissa. Esimerkiksi nyt sytkäreihin käytettävä butaanikaasu on semmoinen. Yksi veti sitä hengitykseen. Sitten sellaiset tapaukset, joissa yllytyshullu kaveri vetää ensin puolen litran Leijona –pullon ja sen jälkeen vetää vielä kolmen vartin Leijona –pullon samalta istumalta kahdella kolmella ryypyllä kymmenen minuutin sisällä. Siinä oli poika aika huonolla hapella. Me moitimme vähän kavereita sitten, koska se sälli teki sen ihan täysin yllytyksen jälkeen: ”et varmaan pysty juomaan”. Oli pystynyt, mutta tarina ei kerro miten poika selvisi sairaalasta.51. Asiasta täysin toiseen. Pelasit itsekin aikanaan Kakkosessa, mutta Seinäjoen Sisun paidassa. Miten Kakkonen on vuosikymmenten varrella muuttunut?Kyllä minun mielestäni pelaajat ovat yleisesti taitavampia kuin silloin, enkä tosiaan vertaa vain itseeni. Ehkä peli on nopeutunut pikkuisen siitä.52. Vertaile hieman seuran edustusjoukkueessa toimineita valmentajia. Nyt joukkuetta valmentaa Thomas Dunne. Aiemmin pestistä ovat vastanneet mm. Jerzy Masztaler, entinen maajoukkuepelaaja Hannu Rajaniemi, HJK:n ja FC Hakan kanssa loistavasti menestynyt Keith Armstrong, sekä monet seuran omat kasvatit.Ne kaikki olivat erilaisia valmentajia. ”Köpällä” oli erinomaisen hyvä kyky saada kaikki sata prosenttia irti niistä pelaajista ketä sillä kulloinkin oli. Se oli aika kunnioitettava piirre. Sitten taas Armstrongin Keke, oli sellainen joka koko ajan ajattelee sitä joukkuetta ja ajattelee miten sitä saisi parannettua. Sen lisäksi Keke oli aika ovelakin. Jäi kyllä hyvin mieleen monet kerrat kun Keke pyysi seuran johtokunnalta valtuuksia hommata joku pelaaja. Hän oli niin taitava perustelemaan niitä hankintoja, että yleensä hän sai aina tahtonsa läpi. Masztaler, se vähä aika minkä hän meillä oli, oli kuin isä. Hän oli valmis keskustelemaan pelaajien kanssa ja ottamaan nuoria pelaajia joukkueeseen. Jälkeenpäin ajateltuna on tullut mieleen, että mahdoimmeko tehdä liian nopeasti sen päätöksen kun lopetimme työsuhteen. Menestystä ei oikein tullut ja jotakin oli pakko tehdä. Ihmisenä Masztaler oli tosi mukava. Jos ajatellaan omia valmentajia, joita tässä on ollut eli Kujalan Jaria ja Ristimäen Askoa, molempien kanssa on pärjätty ihan hyvin. Muutama vuosi kerrallaan menee. Pitää kuitenkin olla aika hyvä valmentaja, joka pystyy valmentamaan pitkiä putkia samaa joukkuetta ja aina vain pärjätään hyvin. Tietyllä lailla valmentajan puheet, persoona ja teot kuitenkin kuluvat, mitä kauemmin hän on siinä. Jos valmentaja pystyy uudistumaan joko vierailemalla muualla tai käymällä uusia kursseja tai jollakin omatoimisella ajattelulla, on asia toinen. Näin voi saada tiettyä muutosta siihen omaan valmennuskäyttäytymiseen.53. Kesäisin käyt paljon seuran leirikeskuksessa Kihniön Pruukinrannassa. Sanoit jo aiemmin, että et vaihtaisi niitä päiviä pois hinnasta, etkä mistään. Miten se palvelee seuraa ja miten tuota hienoa paikkaa haluaisit jatkossa kehitettävän?Olisi hyvä, jos sinne saisi täysmittaisen kentän. Se ei kuitenkaan ole ihan ensimmäinen tavoite. Olisi erittäin hyvä, jos saisimme vesihommat omasta kaivosta, olisi se sitten millainen kaivo tahansa. Näin ei vettä tarvitsisi hakea. Ei siinä nyt mitään ongelmaa ole. Me olemme saaneet Järvisen Vilhon kaivosta kaivovettä tähänkin asti, mutta Vilhostakin joskus aika jättää, kuten meistä kaikista. Sen jälkeen sitä ei tiedä, miten homma toimii. Ehkä lisämaan hankinnalla voisimme järjestää Kihniölle lisää majoitustiloja. Keittopaikan remontti on lähiaikoina tulossa ja tapahtumassa. Näin saadaan keittiörakennusta pikkuisen siistimpään kuntoon. Toivoisin todella hartaasti, että seuran omat joukkueet käyttäisivät aluetta paljon enemmän kuin mitä joukkueet nyt käyttävät. On sääli, että noin hyvä harjoituspaikka on niin vähän seuran omien joukkueiden toimesta käytössä. Siellä ei kukaan tule ajamaan pois ja sanomaan, että vuoro loppuu. Siellä voi harjoitella monta kertaa päivässä ihan niin paljon kuin haluaa. Sen käyttöä toivoisin lisättävän.54. Millaisena näet TP-Seinäjoen tulevaisuuden? Missä pelataan, mihin keskitytään, miten halutaan edetä, kasvaako seura?Jos ajatellaan sellaista meikäläisen optimikuvaa tästä seurasta, niin sitä tuli jo hieman liipattuakin tuossa aiemmin. Se on sellainen, missä A- ja B-juniorit pelaisivat SM-sarjaa, Akatemia toimisi hyvin, edustusjoukkue pelaisi Ykköstä ja pystyisimme tekemään pitkiä sopimuksia nuorten pelaajien kanssa. Kenties jonain päivänä joku meidän pelaaja saataisiin myytyä ulkomaille jopa niin, että seura hyötyisi siitä vähän enemmän kuin sen, että voidaan ostaa uusia nappiksia seuraavana vuonna. Se on tietysti unelma, mutta sitähän tässä kysyttiinkin. Toivon, että seura kasvaa laadussa. Henkilömääriä ja junioreiden määriä on vaikea enää tästä nostaa. Onko se edes tarpeellista? Meillä alkaa tästä kylästä olla aika hyvin junioreita.55. On pakko esittää jatkokysymys tähän, eli miten kuvittelet, että se koskaan voi toteutua? Ne nuoret pelaajathan unohtavat saman tien juurensa kun tulee liigaseura, joka lupaa verkkarit ja pienen taskurahan. Samalla ne järkevät vanhemmat menevät samaan miinaan ajateltuaan aiemmin, miten olisi oikeasti järkevää hoitaa nuoren pelaajan tulevaisuus. Siinä sokaistuvat pelaajat ja vanhemmat.Kysyttiinkin unelmaa. Se on minun unelmani. Jo se, että me saisimme myytyä ulkomaille jonkun meidän sopimuksen alla olevan pelaajan, on tietenkin vain ajatus. En tiedä miten realistinen ajatus se on. Onhan nytkin Tero Mäntylä Arsenalin haavissa. En nyt oleta, että hänelle heti tarjotaan siellä sopimusta, mutta toivon, että hän pärjää. Toivottavasti kutsuvat sinne uudelleen. Se on kyllä totta, että toivoisin enemmän seurahenkeä ja sitä sellaista muistia, että mistä mä oon kotoosin ja kenen toimesta mulle on tullut tämä tilanne mahdolliseksi, että olen menossa liigaseuraan.56. Oliko tämä nyt tarpeeksi kattava tentti?Oli kyllä.57. Jouduitko nyt pinnistelemään kovin paljon?Joo, kyllä. Siinäkö ne nyt oli ne kysymykset?

Takaisin uutisiin

Noin 55 Kysymystä J Saarijärvelle Osa III Tässä kolmannessa pätkässä puheenjohtaja Jukka Saarijärvi tilittää tuntojaan yhteistyöstä FC Hakan kanssa, Palloliiton ajatusmalleista ja seurahengestä.28. Palataanpas palloiluasioihin. TP-Seinäjoki on tehnyt yhteistyötä Veikkausliigan FC Hakan kanssa muutaman vuoden. Mitä konkreettista hyötyä yhteistyöstä on ollut TP-Seinäjoelle muuta kuin se, että valkeakoskelaiset pääsevät näkemään aitiopaikalta TP:n parhaat junnut ja voivat poimia heidät sitten joukkueeseensa? Olisiko tuota yhteistyötä kehitettävä jotenkin ja jos niin miten?Joo, tällaisia palavereita on FC Hakan kanssa pidetty ja taas lähiaikoina on tarkoitus pitää sellainen. Toki Hakankin taholta myönnetään, että tämä yhteistyö edustusjoukkuepuolella on kovin yksipuolista. Meiltä on muutamia kavereita käynyt Hakan harjoituksissa ja parikaveria on sinne mennyt, mutta emme me ole edustusjoukkuealueelle saaneet oikeastaan Hakalta mitään. Se yhteistyö, mitä on tehty, on ollut enemmän junioripuolella. On käyty toistemme turnauksissa ja pidetty yhteisiä leirejä Honkinemessä yms. Tähän asiaan yritetään nyt jonkinlaista muutosta saada ja katsotaan löytyisikö joku tapa, jolla me voisimme olla enemmän yhteistyössä. On hankalaa ajatella, että saisimme Hakasta pelaajia, jotka eivät mahdu siellä pelaamaan, koska esimerkiksi välimatka on tämä mikä se on. Hakalla on pieni rinki ja pelaajat, joilla on koti Valkeakoskella tai Tampereella eivät välttämättä halua lähteä tänne pelaamaan.29. Jossain haastattelussa FC Hakan valmentaja Olli Huttunen oli heittänyt kommentin jonka mukaan JJK:sta hankittu Mikko Manninen ja meiltä mennyt Toni Lehtinen ovat vihdoin päässeet harjoittelemaan oikeasti jalkapalloa. Tarkoittaako tämä sitä, ettei Kakkosessa osata ollenkaan treenata? Eikö se ole aikamoinen heitto kun ajatellaan miten hyvin näistäkin seuroista pelaajat kuitenkin kelpaavat Hakalle?Kuulen ensimmäistä kertaa tämän kommentin. En tiedä sen taustoja. Kyllähän se melko varomaton lausunto on. Se olisi vaatinut pikkuisen selvitystä. Kyllä täällä ja Jyväskylässäkin pelaajat ovat varmasti harjoitelleet ihan hyvin. Totta kai on eri asia kun mennään Hakaan ja ryhdytään pelaamaan ammattimaisesti. Harjoittelu voi muuttua pikkuisen enemmän. Määrät lisääntyvät ja voidaan esimerkiksi vetää aamutreenejä. Siinä mielessä harjoittelun taso on varmasti parantunut. Mitä täällä ja Jyväskylässä tehty vaikuttaa kuitenkin menneen jollakin tavalla oikein, koska nämä pelaajat sinne kelpaavat.30. Juniorityö on TP-Seinäjoelle iso juttu ja TP-Seinäjoen B-juniorit voittivat SM-hopeaa menneellä kaudella. Millaisia tunteita tuo mitali herätti?Kyllä se sillä tavalla oli iso juttu, että sitä katseli, jollei nyt pala kurkussa, niin ei paljon muutakaan. Kun ajatellaan Suomen jalkapallokarttaa, Seinäjoki on aika pieni täplä siellä. Yksi kaveri, jonka poika pelaa meidän junioreissamme muutti tänne Turusta. Hän ihmetteli, että miten helvetissä tämä on mahdollista kun ei Turkuunkaan tule aina mitaleita. Nyt joku Seinäjoen kokoinen kylä, jossa on todennäköisesti enemmän pesäpalloa kuin jalkapalloa pystyy tällaiseen suoritukseen. Kyllä sitä arvostetaan varmasti enemmän kuin mitä me osaamme ymmärtääkään.31. Miten turhauttavana koet sen, että seura kasvattaa nuorista pelaajia ja sen jälkeen muut isommat seurat poimivat hedelmät napsimalla heidät riveihinsä sopimusten umpeutuessa Bosman-säännön myötä? Olisiko siirtokorvausjärjestelmää kehitettävä jotenkin?Siinä mielessä se on menossa parempaan suuntaan menossa, että kasvattajarahajärjestelmää on parannettu. Me saadaan kasvattajarahan muodossa aina jotakin, vaikkei suoranaista siirtosummaa tulisikaan. Turha sitä on kieltää, etteikö se olisi turhauttavaa. Toisaalta, me olemme itse olleet luomassa tälle seuralle tietynlaista profiilia ja se on kasvattajaseura. Me olemme todenneet sen, että näillä resursseilla mitkä meillä on, me emme pysty näitä lahjakkaita pelaajia pitämään täällä. Se ei ole kenenkään etu, että me yritämme pitää ne väkisin täällä jonkun sopimuksen nojalla, koska miehet ovat kuitenkin sellaisia, että he pystyisivät pelaamaan meitä korkeammissa divisioonissa. Silloin on mielestäni reilua, että pojat voivat mennä, mutta totta kai jonkun sortin korvausta siitä tehdystä työstä pitäisi saada, koska he kelpaavat ylöspäin. Nythän on ollut ihan hyviä merkkejä siitä mm. äsken mainitun FC Hakan kanssa. Haka on ollut ihan reilu siinä mielessä, että he ovat maksaneet Toni Lehtisestä ja Janne Sallista jotakin, vaikka sääntöjen puitteissa meidän ei olisi mitään pitänyt saada. Kuitenkin Haka meille siitä maksoi samoin kuin Teemu Tainion siirron jälkeen Tornioon. Haka on tällä lailla osoittanut sen, että se haluaa olla yhteistyössä ja haluaa olla pikkuisten kaveri. Ne kyllä itse tietävät tilanteen, sillä Valkeakoski on Seinäjokea pienempi kaupunki ja on vaikeaa löytää omasta takaa pelaajia. On pakko olla tällaisia yhteistyöseuroja ja silloin mielellään maksetaankin siitä, että saadaan näitä kavereita.32. Millaisena näet Suomen Palloliiton roolin alasarjojen ja juniorityötä tekevien seurojen suhteen? Tuleeko sieltä tukea ja apua? Pitäisikö joitakin tiettyjä asioita kehittää ja jos pitäisi niin miten ja mihin suuntaan?Kyllähän sieltä joka kesä tulee näitä tällaisia ihmeellisiä tarinoita kun Palloliitosta on kysytty tai pyydetty jotain tiettyä asiaa. Esimerkiksi ottelusiirtojen suhteen näitä juttuja on. Viime kesänä oli yksi sellainen. Asia oli muistaakseni Provinssin tiimoilla. Siellä ei ehkä ihan ymmärretä, että seuroilla on tiettyjä tapahtumia ja ne ovat kerran vuodessa ja ovat seurojen talouksille erittäin tärkeitä. Jos niiden hyvin hoitamiseksi pyydetään ottelusiirtoja, niin vähän vakavammin olisi Palloliiton suhtauduttava näin pyyntöihin, ettei käy niin kuin viime kesänä. Sieltä oli vain joku ilmoittanut, että ”ainahan kaikilla seuroilla on näitä jotain tällaisia”.33. On puhuttu paljon siitä, että Palloliiton ja Veikkausliigan pitäisi satsata muutamaan isompaan seuraan, että saataisiin menestystä Euroopan kentillä. Onko se oikea suunta?Ei se ainakaan kuulosta kauhean reilulta. Onko se tärkeää, että meillä on sitten joitain seuroja Euroopan kentillä? Minun mielestäni näillä mennään mitä on ja jokainen seura tekee parhaansa niin, että pärjäisi omissa valtakunnallisissa sarjoissa ja mahdollisesti sitten kansainvälisissä sarjoissa. Näin yhtäkkiä ajateltuna minä en näe sitä kauhean reiluna ja rehellisenä toimenpiteenä, että rahaa pumpattaisiin muutamaan seuraan.34. Eikö siinä ole se vaara, että ruohonjuuritason työ unohdetaan kokonaan? Eli ne eurot, joita pusketaan kansainväliseen menestykseen, eivät missään vaiheessa hyödytä pienempiä maaseutuseuroja, joista isot seurat kuitenkin poimivat parhaat pelaajat?Tällainen vaara siihen ilman muuta sisältyy.34. Viime kauteen TP-Seinäjoki lähti ennätyksellisen nuorella joukkueella, mutta sijoittui sarjassa lopulta viidenneksi ollen edelleen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan paras seura. Mihin suuntaan seuraavaksi ollaan menossa?Toivottavasti suunta on aina vain parempaan. Tarkoitus on ilman muuta se, että pääsisimme sellaiseen tilanteeseen, että myös A-juniorit saisivat rauhassa keskittyä omaan pelaamiseensa ja pystyisivät harjoittelemaan omana joukkueenaan. Aikuispelaajia meidän on saatava lisää edustusjoukkueen ryhmään. Mielellään juuri näitä lähialueen pelaajia. Mitä enemmän joudumme maksamaan pelaajille asuntoja, niin se kaikki on pois siitä, että voisimme hankkia laadukkaita pelaajia tästä lähialueelta.35. Edustusjoukkueen kohdalla on puhuttu nousemisesta Ykköseen ja A-junioreiden kohdalla nousemisesta SM-sarjaan. B-junioreiden kohdalla paikka SM-sarjassa pitäisi säilyttää. Miten näiden kolmen tärkeän joukkueen rakentaminen sujuu, eli valmennuskuviot ja mahdolliset visiot. Millaisia ne ovat?A- ja B-junnujen kohdalla palavereja on jo pidetty ja lisää palaveerataan tuota pikaa. Molemmille tarvitaan hyvä valmentaja. Olen ihan varma, että Haanpään Eski valmentaa jompaakumpaa, mutta kumpaa, se ratkeaa lähiaikoina. Sitä me emme vielä tiedä. Se, että kuka sitten valmentaa toista porukkaa on vielä auki. Siitä keskustellaan vielä. On mahdollista, että perustetaan sellainen valmennusryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia tarpeellisesta määrästä valmentajia niin A:n kuin B:nkin treeneihin. 36. Kakkonen on siitä epäkiitollinen sarja, että matkat ovat kohtuullisen pitkiä, kustannukset kova ja tulot pienet. Onko sarjasysteemi hyvä ja palveleeko se seuroja?Vaikea sitä on oikeastaan muuttaakaan. Muutakaan vaihtoehtoa ei oikein ole. Ainoa on se, että jos sarjoja pienennettäisiin, siis lohkojen joukkuemääriä, silloin matkat olisivat hieman lyhyempiä. Luulen, että pohjoisen seurat eivät ehkä suostuisi. Se voisi olla yksi vaihtoehto, että palattaisiin siihen neljän lohkon systeemiin, jollainen on ollutkin. Se lyhentäisi pelimatkoja, sillä ne matkat ovat joukkueen suurin menoerä kun kustannuspolitiikkaa katsellaan. Tietenkin siinä on myös pelaajakorvaukset isona eränä. En näe mitään muuta ratkaisua, kunhan lohkot pelataan järkevästi, eikä esimerkiksi nakata meitä taas itälohkoon.37. Yleisömäärät Kakkosessa ovat naurettavan pieniä. Miten seurojen talous kestää ja millaisena näet alasarjojen tulevaisuuden?Pelkästään ottelukustannukset kotiotteluista, joihin sisältyvät erotuomarimaksut ja kenttävuokrat yms., ovat sellaiset, ettei niitä aina pystytä kattamaan lipputuloilla. Suurin osa peleistä on sellaisia. Se raha pitää tehdä jollakin muulla tavalla. Vaihtoehtoja ovat oma liiketoiminta, talkootyö, millä tavalla kukin seura nyt sen tekeekin. Se, että miten saataisiin enemmän väkeä katsomoon, on olennainen kysymys, koska se olisi yksinkertainen ratkaisu tulonlähteistä puhuttaessa. Yksi konsti siihen olisi se, että löytäisimme sen viisastenkiven, jonka avulla saisimme seuran omat juniorit katsomoon vanhempiensa kanssa. Se toisi jo aika paljon katsojia lisää ja tietenkin samalla lisäisi jalkapallokulttuuria.38. Miten järkevänä näet mallin, jossa lasketaan yhteen kaikkien Kakkosessa pelaavien seurojen matkustuskilometrit ja jaetaan se joukkueiden lukumäärällä? Näin joku saisi tukea, joku joutuisi maksamaan.Kyllähän se ilman muuta reilua olisi ja olen ihan varma, että kaikki, jotka asuvat täällä vähän harvempaan asutulla seudulla ovat sitä mieltä. Suuri huuto siitä nousisi varmaan pääkaupunkiseudun joukkueiden suunnalta. Toisaalta olisi niidenkin hyvä oppia elämän perustotuudet, eli jos aiotaan jossain Kainuussa tai Peräpohjolassa jalkapalloa pelata, niin silloin on tehtävä rahnaa aika paljon enemmän. Kakkosen joukkueen peluuttaminen on aivan eri asia jossain Kemissä tai Kajaanissa kuin jossain Helsingissä, missä pääsee lähes kaikkiin peleihin paikallisliikenteen bussilla. Se on huomattavasti kalliimpaa täällä harvaan asutulla alueella. 39. Millaisena näet teepeeläisen seurahengen ja tekemisen halun tällä hetkellä?Jos verrataan sitä takavuosien seurahenkeen, niin kyllä se semmoinen talkookulttuuri on pienentynyt, ellei jopa loppunut kokonaan. Enää ei olla valmiita tekemään pääseuran eteen kauheasti työtä, vaan siitä pitää olla selkeä hyöty myös sille pojan omalle joukkueelle. Tällä tavoinhan me toimimme esimerkiksi Provinssissa. Me emme saisi kovinkaan monta naamaa sinne hommiin, jos sitä tehtäisiin vain pääseuran hyväksi. Se semmoinen talkoo- ja seurahenki on vähentynyt. Uskoisin kuitenkin, että ne ihmiset, jotka vertailevat eri seuroja ja toimintaa eri seuroissa nähtyään muitakin kuin TP:n, ovat kohtuullisen tyytyväisiä suurimmaksi osaksi meidän joukkueittemme toimintaan ja seuran tarjoamiin mahdollisuuksiin piirisarjatoiminnan ulkopuolella. Toki täytyy myöntää, että silloin tällöin tulee meille seuranakin vääriä päätöksiä. Tälle vuodelle yksi sellainen oli se, että F98-joukkueen lisenssimaksua korotettiin liikaa. Siitä on tullut kritiikkiä ja se kritiikki on ollut ihan aiheellista. Eiköhän ihmiset voi kuitenkin olla rauhallisilla mielin siinä mielessä, että ellei pallokoulusta lähtevän ikäluokan maksua lasketa, niin ei se ainakaan missään tapauksessa nouse. Toisaalta jos ajatellaan torstain palkintojenjakotilaisuutta, niin siellä oli kohtuullisen mukava henki. Itse asiassa moni ihminen tuli sanomaankin, että tykkäsivät siitä tapahtumasta ja TP:n toiminnan hengestä. Ollaan samalla asialla.40. Mitkä ovat mielestäsi TP-Seinäjoen vahvuuksia?Varmasti se, että mitä tehdään, yritetään tehdä mahdollisimman hyvin. Ainakin suurimmaksi osaksi. Toinen juttu on se, että kyllä meillä tietämystä varmasti on eri osa-alueilta aika paljon ja jos ei ole, sitä hankitaan lisää. Sitten meillä on sellaisia ihmisiä töissä ja seuran ympärillä, jotka esittävät omia ajatuksiaan siitä mitä voidaan parantaa tai miten voidaan saada jotain uutta aikaan. Mielestäni on vaikea nimetä yhtä tai kahta tiettyä asiaa. Se sellainen yleinen systeemi tuntuu olevan, että puhalletaan yhteen hiileen ja nähdään seuran etu oman tai oman joukkueen edellä.41. Missä asioissa on kehittämisen varaa ja mitä niille asioille ollaan tekemässä?Varmasti työnjako on yksi sellainen asia, johon me joudumme puuttumaan, koska se ei ole toiminut. Siihen puututaan nyt aivan lähiviikkoina. Me laitamme pikkuisen työnkuvia uusiksi, ettei ole jollakin niin paljon töitä, ettei niistä selviydy ja sitä kautta jää osa hommista tekemättä. Ehkä sellaista tietynlaista rohkeutta voisi olla enemmän. Rohkeutta tehdä uusia asioita ja kokeilla uutta. Sen jälkeen voidaan sitten todeta, onko onnistuttu vai ei. Jos onnistuu, niin hyvä. Jos ei niin ainakin yritettiin.42. Mikä on vaikeinta seuratyössä?Se on varmasti se hyväksyä itsellensä sellainen kerjäläisen rooli, jossa kerjäät ihmisiä tekemään tietynlaisia asioita tietäen, että se korvaus, jonka he siitä saavat on aika vähäinen. Toinen on varmasti se oman ajan riittämättömyys kun pitää siviilitöissäkin käydä. Se on yksi sellainen ongelma myös. Muutaman tunnin kun saisi vuorokauteen lisää.Neljännessä setissä panuedutaan puheenjohtajan "pimeään puoleen", eli harrastuksiin, Provinssiin ja jutellaan hieman TP-Seinäjoen valmentajista.

Takaisin uutisiin

Tino Nelimarkalle SM-taitohopeaa TP-Seinäjoen 92-junioreita edustava Tino Nelimarkka jatkoi seuran hienoja perinteitä valtakunnallisessa Kaikki Pelaa -taitotapahtumassa Hämeenlinnassa. Ilmajoen Kisailijoiden kasvatti sijoittui lauantaina C14-sarjassa toiseksi eli nappasi kotiintuomisiksi SM-hopeaa. Onnittelut!

Takaisin uutisiin

Kaksi junnua taitokisoihin TP-Seinäjoen mainiot palloilulahjakkuudet, Tino Nelimarkka ja Saku Koskinen osallistuvat viikonloppuna Hämeelinnassa järjestettävään Suomen Palloliiton ”Kaikki Pelaa” –taitotapahtumaan.Molemmat saivat Piirin taitokisoissa kultaisen merkin. Nelimarkka osallistuu C14-sarjaan ja Koskinen vuotta vanhempiin.Tapahtuma järjestetään Pullerihallissa ja TP:n pojat ovat mukana edustamassa Vaasan Piiriä. Piiristä osallistuu yhteensä 19 nuorta pallotaituria kisoihin. Poikia on mukana kymmenen ja tyttöjä yhdeksän.TP:n poikien lisäksi matkaan lähtevät:B17 tytöt – Katarina Dahlin (Norrvalla FF)C15 tytöt – Madeleine Hamberg (VIFK)C14 tytöt – Mariela Kippola (FC Sport)D13 tytöt – Emma Söderman (VIFK)D12 tytöt – Isabella Järvinen (FC Sport)E11 tytöt – Theresia Molander (FC Sport) E11 tytöt – Linda Säätelä (FC Sport)E10 tytöt – Eleonora Rosing (VPS-j)B17 pojat – Christian Karv (Norrvalla FF)C15 pojat – Saku Koskinen (TP-Seinäjoki)C14 pojat – Kim Böling (Kraft)C14 pojat – Tino Nelimarkka (TP-Seinäjoki)D13 pojat – Jacob Svedman (Kraft)D12 pojat – Karl-Filip Eriksson (Kraft)D12 pojat – Eetu Rahkola (VIFK)E11 pojat – Andreas Lehtonen (VIFK) E11 pojat – Aleksi Rajamäki (VPS-j)E10 pojat – Joonas Vahtera (VIFK)Jonglöörikilpailu Mira Söderman (FC Sport)

Takaisin uutisiin

Akatemia aloittaa maanantaina TP-Seinäjoen Akatemia aloittaa harjoittelunsa Asko Ristimäen johdolla maanantaina. Akatemia toimii nyt kolmatta kauttaan ja voisi kai siteerata legendaarista suomalaista valmentajaa, Antti Muurista, sanoen, että eteenpäin on menty.Ensimmäisellä kaudellaan Akatemia voitti kymmenestä ottelusta kaksi. Toisella kaudella otteluita oli kuusi ja voittoja tuli tasan puolet, eli kolme. Sen lisäksi Akatemia on palvellut loistavasti mm. B-junioreiden SM-hopeaa poiminutta joukkuetta.Akatemia aloittaa suhteellisen pienellä ryhmällä, mutta ideanahan onkin, että siellä pelaavat seuran parhaat kyseisten ikäluokkien pelaajat, eli nyt matkassa on 1989-1991 syntyneitä nuorukaisia.Harjoituskauden aloittavaan nippuun on Ristimäki nimennyt maalivahdeista Petri Välimäen ja Atte Tervasmäen(kuvassa). Välimäki on vuosimallia 1989 ja Tervasmäki vuotta nuorempi.Kenttäpelaajia on mukana 13 kappaletta alussa. Heistä 1989 –mallisia ovat Juha Syrjälä, Timo Rauhala, Sami El-Bash, Teemu Rajala, Nuutti Panula, Ville Pakkala ja Anssi Syrjämäki.Vuotta nuoremmista aloittavat Akatemiassa nyt Tommi Haanpää ja Jukka Ahola. Ysiykkösiä puolestaan edustavat Tero Mäntylä, Jaakko Lampi, Saku Koskinen ja Juho Pajula.Nyt nimetty ryhmä ei suinkaan ole kiveen kirjoitettu, vaan tarkkailussa on edelleen toistakymmentä seuran nuorta palloilijaa. Ryhmä tulee yhdeksän ottelun mittaisen kauden aikana varmuudella elämään.Maanantaina alkavan treenauksen jälkeen ensimmäiset ottelut pelataan 28.11. Kuopiossa KuPS Akatemiaa vastaan joko Magnum Areenalla tai hallissa ja 21.12. Oulussa Oulun Talentteja vastaan. Ensimmäinen kotiottelu pelataan Areenassa 4.1. ja vastaan saapuu silloin Kemijoki Akatemia, eli RoPS:n jälkikasvu. Pari päivää myöhemmin samassa paikassa on vieraana OLS Akatemia.

Takaisin uutisiin

Noin 55 Kysymystä J Saarijärvelle Osa II Puheenjohtaja Jukka Saarijärvi on edelleen tiukasti TP-Seinäjoen webbisivujen piinapenkissä. Tässä kakkossetti noin 55:stä kysymyksestä.16. Millaisena koet kaupungin jalkapallon tilan tällä hetkellä? Meillä on kaupungissa kaksi Kakkosen joukkuetta ja SM-tason B-juniorit. Ollaanko riittävällä tasolla?Kyllä varmasti edustusjoukkuemielessä voitaisiin olla Ykkösessäkin. Jos kilpailutilanne on sellainen, että molemmat ovat Kakkosessa, pahaa pelkään etteivät pelaajat ihan riitä siihen, että jompikumpi joukkue nousisi ihan suoraan Ykköseen. Silloin pitää pelaajia hankkia muualta kuin täältä Seinäjoelta. Mitä tulee tuonne junioripuolelle, niin A-juniorit täytyisi saada toimimaan sillä tavoin, että he voisivat toimia ja pelata joukkueena ja pelata nimenomaan mahdollisimman korkealla tasolla. Meillä on Akatemia, A- ja B-juniorit mestaruussarjassa, niin on se ihme, jollei tule pelaajia vähintään Kakkosen tasolle käyttöön. Se mikä on ongelma tällä hetkellä ja tulee olemaan ongelma on valmentajien vähyys. On hirveän vaikea saada sellaisia valmentajia, jotka ovat innostuneita asiastaan ja valmiita kouluttamaan itseään ja haluaa mennä eteenpäin sen joukkueen kanssa.17. Ennen kuin Areena valmistui, puhuttiin paljon siitä, miten se auttaa seinäjokelaista jalkapalloa. Onko näin käynyt?Kyllä minun mielestäni. Sitä ei voi kieltää, etteikö se olisi auttanut seinäjokelaista jalkapalloa, mutta vielä paremmin se auttaisi, jos käyttöaikaa olisi pidempään, eli matto olisi Areenassa vähän kauemman sillä tavoin, että kun Areenasta siirrytään pois, päästäisiin heti ulkokentille. Nyt siihen tulee 2-3 viikon jakso aina, jolloin aina ison kentän joukkueiden täytyy mennä takaisin kuplaan. Se taas tarkoittaa sitä, että pienen kentän joukkueet, eli nuoremmat taas häipyy sieltä ja näiden harjoituspaikat ovat kiven alla siihen aikaan vuodesta.18. Vuosi sitten kesällä Seinäjoelle valmistui hieno keinonurmikenttä. Siihen ei kuitenkaan rakennettu lämmitystä. Eikös tuo nyt vaikuta hiukan hölmöläisten hommalta? Tuskinpa sitä lämmitystä sinne perustusten sekaan enää jatkossakaan saadaan, vai? Tämähän olisi palevellut juuri tuossa mainitussa tilanteessa, jos lämmitys olisi asennettu.Kyllä se tietysti on huono homma. Se, että siihen vaihdettiin nyt pinnoite, oli hyvä asia. Vanha oli jo vaarallisessa kunnossa. Kautta se ei todellakaan pidennä yhtään sen kummemmin kuin se entinenkään pinta. Käyttöaikaa ei tullut Seinäjoen jalkapallolle yhtään lisää sen pintaremontin ansiosta. Jos siihen olisi lämmitys laitettu, silloin nimenomaan keväällä päästäisiin aiemmin ulos. Nyt näin ei tapahtunut. Ne ovat tietenkin raha-asioita aina. Joku voi sanoa, että koulujen peruskorjaukset on tärkeitä, niin kuin ovatkin. Jonkun toisen asian kuntoon laittaminen on myös. Kyllä olisin toivonut, että olisi vielä harkittu lämmitystä kun kerran kenttä avattiin.19. Legendaarinen kuplahalli on palvellut loistavasti vuosikymmeniä, mutta sen aika taitaa olla pian ohi. Mitä tapahtuu sitten kun se seuraavan kerran sortuu lumimassojen alla?Sitten sitä todennäköisesti ei enää nosteta pystyyn. Se on se, mitä olen ainakin kuullut näiden ihmisten sanovan, jotka asian päällä on. Kaupungin porukkaahan on käynyt jo tutustumassa ja katselemassa uusia halleja ympäri Suomea. Ainakin yksi tällainen matka on tehty, jonka aikana erilaisia hallivaihtoehtoja katseltiin. Tämä halli tulisi olemaan nimenomaan täysimittainen rättikattohalli.20. Onko näitä retkiä tehty ihan reissaamisen ilosta, vai onko oikeasti aikeita tehdä jonkinlainen halli? Onko aikatulusta mitään tietoa?Mitään tietoa ei sen kummemmin ole, mutta olettaisin, että eivät ne ihmiset jotka reissussa olivat eivät huvikseen lähde katselemaan. Tarkoitus on varmasti ihan sellainen pitkäntähtäimen suunnitelma. Se on ihan selvä, että tämä nykyinen halli ei enää kauan toimi. Sen materiaali on ilmeisesti jo niin kovettunutkin, ettei sitä taida pystyä korjaamaan, jos se sortuu. Onko tällaiseen rahat olemassa ja mistä ne otetaan, sitä en tiedä. Epäilen, ettei sitä ihan yhtäkkiä rakenneta.21. Seinäjoen Keskuskenttä ei ole erityisen laadukas ennen heinäkuuta. Miten näet edustusjoukkueiden kotikenttätilanteen? Jos pelit pelataan Jouppilanvuorella, eikö sitä pitäisi kehittää melko nopeasti? Jos ne pelataan Keskuskentällä, eikö alustalle olisi tehtävä jotakin?Se on totta. Mielestäni Keskuskentän nurmi on iältään kahdenlaista. Siinä on vanhaa ja vähän nuorempaa, joka muistaakseni laitettiin edellisiin Kalevankisoihin, eli vuosi on ollut jotain 1975-76. Se uusittiin silloin. Se on tosiaan epätasainen pitkälle kesään, eikä mikään hyvä areena pelata. Toisaalta tekonurmi Jouppilanvuorella on ihan hyvä, mutta siitäkin voidaan olla eri mieltä onko se hyvä pelialusta. Pelaajistakin varmasti osa tykkää siitä, osa ei. Jos siellä aiotaan pelata, niin ehdottomasti jotakin olisi tehtävä katsomoille ja jotain täytyy sosiaalitiloille tehdä. Nämä ovat aivan sellaisia, että voi kai sanoa, ettei siellä edes ole niitä.22. Summa summarum, millaisina näet seinäjokelaisen jalkapallon harjoitteluolosuhteet ja miten niitä olisi kehitettävä jatkossa?Kyllä varmasti harjoitteluolosuhteet ovat ihan hyvät, mutta sitten se, että olisi joku sellainen ykköskenttä. Jos se olisi Keskuskenttä kyllä sen nurmen pinta pitää uusia. Silloin siihen menee varmasti koko kesä, ellei siihen saada siirtonurmea. Se voisi ehkä vähän nopeammin tulla. Keskuskentällä kuitenkin sosiaalitilat ovat jonkun näköisessä kuosissa ja on katettu katsomo sellaisille yleisömäärille, joita näillä sarjatasoilla nähdään. Minun mielestäni Keskuskenttä ei muuten saada hyvään kuntoon kuin nurmen perusteellisella remontilla.22. Seura on paljon tekemisissä kaupungin kanssa juuri leirintäalueen ja monen muun asian tiimoilta. Mitä hyvää on kaupungin toiminnassa ollut ja missä on parantamisen varaa?Mielestäni Liikuntatoimen kanssa asioissa päästään eteenpäin ja pystytään toimimaan. Siellä on varmasti ymmärtämystä ja halua tehdä asiat hyvin ja kuunnella seuroja. Varat ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Tiedän sen siitä hyvin kun olen itse kaupungin palveluksessa näissä koulutouhuissa. Sama juttu on siellä. Niin toimitaan kun on rahaa. Jos ajatellaan, missä kaupungin toiminta on parantunut, niin kyllä se on varmasti juuri leirintäalueen kohdalla. Siellä on annettu hieman enemmän vapauksia, tosin samaan aikaan on tullut vastuutakin enemmän. Nyt meillä on neuvotteluissa ja lähes viimeisteltynä uusi sopimus leirintäalueen hoidosta. Se on ehkä pikkuisen pidempiaikainen sopimus kuin tähän mennessä. Silloin seuralla on mahdollisuus myös investoida sinne jotain jos vain meidän seuran suhteen tilanne on sellainen, että siihen on varaa. 23. Leirintäalue on ollut vuosikymmeniä TP-Seinäjoen hoitama. Millaisena näet sen nyt ja mikä on sen tulevaisuus?Tilaa ei lisää saada, eikä tarvitakaan. Provinssi on ainut tapahtuma kun alue on ääriään myöten täynnä. Kaikki muut tapahtumat mahtuvat nykyisen alueen sisälle. Se, mitä siellä pitäisi tehdä on mökkihommat. Nämä ovat auttamatta vanhanaikaisia. Se on se ongelma, että joka kesä enenevässä määrin ihmiset käyvät katsomassa mökkejä ja toteavat, että ”ei me tuonne mennä”. Ne jatkavat toiselle paikkakunnalle. Kuitenkin Seinäjoki on sellainen kaupunki, jossa on kaikenlaisia tapahtumia ja ihmiset haluavat olla lähellä niitä tapahtumia. Se, että Kalajärven leirintäaluetta kehitetään, on hyvä. Se on kuitenkin enemmän karavaanariporukkaa, joka siellä käy. Ne ihmiset, jotka tulevat tapahtumiin haluavat olla Seinäjoella. Se on huono asia, jos meidän mökkimme ovat siinä kunnossa, missä ne nyt ovat. On ihan selvä asia, ettei TP yksinään pysty saamaan näitä mökkejä siihen kuntoon, että ne täyttäisivät nykyajan matkailun vaatimukset. Ei siihen itse asiassa pysty kukaan. Ne pitäisi täysin uusia. Toinen mikä pitäisi täysin uusia, on sauna. Se on kovin huono käyntikortti kaupungille, jos asiakkaat valittavat kaupungille, että tuppaa kaakelit tippua seinistä. Siellä on niin paljon kosteutta ja hometta, ettei sitä kehtaa enää kaikille antaa vuokralle. Tai ei siitä ainakaan kehtaa vuokraa ottaa. Nämä mökit ja sauna, ne ovat ykkösjuttuja. Myös alueen läpi kulkeva reitti on hankala asia. Myös sen kunto on sellainen, että sitä olisi kohennettava. Nämä asuat nyt ensimmäisenä tulevat mieleen, jos jotakin pitäisi parantaa.24. TP-Seinäjoki on aina ollut matalan profiilin seura, eikä ole pitänyt paljon meteliä tekemisistään. Onko siihen olemassa joku selvä strateginen syy vai puhtaasti sattumaa?Ehkä se on molempia. Sattumankauppaa siinä mielessä, että puheenjohtajat ovat kaikki olleet sellaisia, jotka ovat lähteneet siitä, että teot puhuvat puolestaan. On ajateltu niin, että jos me teemme jotain hyvää ja hyvin, kyllä se huomataan. Se on huomattukin. Toki monissa asioissa voisi vähän korkeampaa profiilia pitää ja tehdä tiettäväksi, että me olemme nämä asiat hoitaneet näin. Silloin niistä voisi moni muukin seura ottaa mallia. Kyllähän meillä moni asia on tosi hyvin. Koskaan ei saisi olla tyytyväinen, sillä aina löytyy jotain kehitettävää.25. Vanha sanonta on, että ”kuka sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse”. Olisiko seuran syytä kohottaa profiiliaan ja hankkia sitä kautta enemmän painoarvoa?Kyllä se varmasti hyvä olisi. Varsinkin yhteistyösopimusneuvottelupuolella on hyvä, mitä enempi me olemme positiivisen julkisuuden takia näkyvissä, sitä parempi. Mitä enemmän meitä mainitaan positiivisista asioista, sitä enemmän se on asialle eduksi.26. Mainitsit julkisuuden ja positiivisuuden. Eikö ole aika erikoista, että kansallisellakin tasolla merkittävät asiat ohitetaan usein paikallisessa mediassa ilman pienintäkään mainintaa? Miten seuran olisi reagoitava tähän ja miten asialle olisi jotakin tehtävissä?Kyllä varmasti siinä on seurankin reagoida. Kuitenkin se on tehtävä asiallisella tavalla. En tiedä onko tässäkin nyt se sellainen ilmiö, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Muualla huomataan asiat kyllä, mutta täällä ei. Vai onko se niin, että kilpailutilanne seurojen kesken on semmoinen, ettei sitten haluta esimerkiksi lehdistössä nostaa toista toisen edelle. Kuitenkin tämä on tietyllä tavalla kilpaurheilua ja toimitaan sillä tavoin, että saataisiin oma seuraväki tyytyväiseksi ja tehtyä asiat mahdollisimman hyvin. Eihän se ole huono asia, eikä puolueellista, jos kerrotaan, että seura X tekee näin. Jos toinen seura tekee jotain, niin aivan yhtä hyvin siitäkin voidaan sitten kirjoittaa. Jos on aihetta kirjoittaa.27. Ovatko urheilulajit mielestäsi samanarvoisessa asemassa Seinäjoella kun katsotaan miten media ja kaupunki suhtautuvat niihin?No, kyllähän tämä tietynlaista pesäpallo-, lentopallo-, paini- ja ravialuetta on tämä Etelä-Pohjanmaa. Ne saavat pikkuisen suuremman huomion lehdistössä kuin jalkapallo.Kolmannessa kasassa Saarijärvi tulee avautumaan mm. yhteistyöstä FC Hakan kanssa ja kertomaan muutaman sanan Palloliiton toiminnasta.

Takaisin uutisiin

Anssille toinen maaottelu Suomen U18 –joukkue kohtasi oman ikäluokkansa vastaavan Kreikan yhdistelmän Ateenassa. Tiistaina tuli vuotta vanhemmilta kreikkalaisilta kylmää kyytiä numeroin 5-1, mutta nyt Suomi oli parempi voittaen 3-0.TP-Seinäjoen Anssi Syrjämäki sai tililleen toisen maaottelun tultuaan kentälle noin 10 minuuttia ennen loppua.Kokonaisuutena Suomen maajoukkueen matka siis meni varsin kohtuullisesti. Kyseessä oli ensimmäinen valmistaumistapahtuma ensi syksyn karsintoja ajatellen.Valmentaja Kimmo Lipponen kokeili joukkueessa mm. viittä ensikertalaista ja jatkossa on luvassa lisää kokeiluja. Yksi niistä pelaajista, joille saattaa aueta mahdollisuus päästä yrittämään maajoukkueleireille on TP-Seinäjoen Juha Syrjälä.

Takaisin uutisiin

Terolla hommat mallillaan Eilen illalla Lontooseen matkustanut Tero Mäntylä oli matkansa alkuun erittäin tyytyväinen. Majoitus on perheessä, jossa on nuorukaiset myös Portugalista, Ranskasta ja Englannista.”Kyllä kaikki on mennyt ihan hyvin. Olen pärjännyt englannilla yllättävänkin hyvin. Joku jo kysyi, että puhutaanko Suomessa äidinkielenäkin englantia”, naurahti Tero.Tero osallistui tänään ensimmäisiin treeneihin ja sai heti käteensä Arsenalin varustesetin. ”Kyllä kamat lyötiin heti käteen. Me mennään taksilla aamulla semmoiseen paikkaan, jonne kaikki kokoontuvat ja siitä mennään pikkubussilla vartin verran sinne harjoituskeskukseen. Siellä oli pikkuisen komeammat nurmikentät. Kenttiä oli varmaan kilometrin yhteen suuntaan. En ole koskaan nähnyt semmoisia Suomessa”, tilitti nuori mies.Harjoittelun vauhti tai vaikeus ei ollut liikaa. Itse asiassa nuorukainen on ollut kovemmissakin treeneissä.”Tempo oli jotain sellaista BSM:n ja maajoukkueen väliltä. Oilin hieman yllättynyt, että se ei ollut sen kovempaa. Ihan hyvältä tuntui. Aluksi olin ehkä hieman liian ujo, mutta siitä se sitten lähti”, naurahti Tero kertoessaan päivän tapahtumia.”Täällä on yhdet treenit päivässä ja sitten jäämme syömään sinne harjoituskeskukseen. Eikä ollut edes perinteistä englantilaista, vaan ihan kanaa ja riisiä. Hyvät pöperöt, hyvät olosuhteet”, jatkoi Tero, joka pääsee lauantaina katsomaan Arsenal – Newcastle –ottelun uudella Emirates Stadiumilla.”Niin nuo muut pelaajat sanoivat, että sinne päästään. Onhan tämä ihan hieno juttu. Ehdin jo käydä netistä tsekkaamassa, että Anssikin oli pelannut Kreikassa”, selvitti nuori maailmankansalainen päivän tapahtumia.Terolla on yhdet treenit päivittäin, eli ei junioreita hengiltä treenata.

Takaisin uutisiin

Myös Hakan juhlissa palkittiin pruukilainen Siinä, missä Jyri Hietaharju palkittiin VPS:n parhaana pelaajana ja Jyrki Saranpää saman seuran toisena liigatulokkaana, myös FC Hakan palkintojenjakotilaisuudessa nähtiin pruukilaisväriä palkittavana.Toni Lehtinen kävi pokkaamassa ”Roton Pytyn”, joka annetaan kauden parhaalle maalintekijälle.Tonin oli tarkoitus suunnata Vietnamiin maajoukkuetehtäviin, mutta jalkavaivat estivät reissun. samoin kävi myös HJK:n Veli Lammelle.

Takaisin uutisiin