Noin 55 Kysymystä J Saarijärvelle Osa III

Noin 55 Kysymystä J Saarijärvelle Osa III Tässä kolmannessa pätkässä puheenjohtaja Jukka Saarijärvi tilittää tuntojaan yhteistyöstä FC Hakan kanssa, Palloliiton ajatusmalleista ja seurahengestä.28. Palataanpas palloiluasioihin. TP-Seinäjoki on tehnyt yhteistyötä Veikkausliigan FC Hakan kanssa muutaman vuoden. Mitä konkreettista hyötyä yhteistyöstä on ollut TP-Seinäjoelle muuta kuin se, että valkeakoskelaiset pääsevät näkemään aitiopaikalta TP:n parhaat junnut ja voivat poimia heidät sitten joukkueeseensa? Olisiko tuota yhteistyötä kehitettävä jotenkin ja jos niin miten?Joo, tällaisia palavereita on FC Hakan kanssa pidetty ja taas lähiaikoina on tarkoitus pitää sellainen. Toki Hakankin taholta myönnetään, että tämä yhteistyö edustusjoukkuepuolella on kovin yksipuolista. Meiltä on muutamia kavereita käynyt Hakan harjoituksissa ja parikaveria on sinne mennyt, mutta emme me ole edustusjoukkuealueelle saaneet oikeastaan Hakalta mitään. Se yhteistyö, mitä on tehty, on ollut enemmän junioripuolella. On käyty toistemme turnauksissa ja pidetty yhteisiä leirejä Honkinemessä yms. Tähän asiaan yritetään nyt jonkinlaista muutosta saada ja katsotaan löytyisikö joku tapa, jolla me voisimme olla enemmän yhteistyössä. On hankalaa ajatella, että saisimme Hakasta pelaajia, jotka eivät mahdu siellä pelaamaan, koska esimerkiksi välimatka on tämä mikä se on. Hakalla on pieni rinki ja pelaajat, joilla on koti Valkeakoskella tai Tampereella eivät välttämättä halua lähteä tänne pelaamaan.29. Jossain haastattelussa FC Hakan valmentaja Olli Huttunen oli heittänyt kommentin jonka mukaan JJK:sta hankittu Mikko Manninen ja meiltä mennyt Toni Lehtinen ovat vihdoin päässeet harjoittelemaan oikeasti jalkapalloa. Tarkoittaako tämä sitä, ettei Kakkosessa osata ollenkaan treenata? Eikö se ole aikamoinen heitto kun ajatellaan miten hyvin näistäkin seuroista pelaajat kuitenkin kelpaavat Hakalle?Kuulen ensimmäistä kertaa tämän kommentin. En tiedä sen taustoja. Kyllähän se melko varomaton lausunto on. Se olisi vaatinut pikkuisen selvitystä. Kyllä täällä ja Jyväskylässäkin pelaajat ovat varmasti harjoitelleet ihan hyvin. Totta kai on eri asia kun mennään Hakaan ja ryhdytään pelaamaan ammattimaisesti. Harjoittelu voi muuttua pikkuisen enemmän. Määrät lisääntyvät ja voidaan esimerkiksi vetää aamutreenejä. Siinä mielessä harjoittelun taso on varmasti parantunut. Mitä täällä ja Jyväskylässä tehty vaikuttaa kuitenkin menneen jollakin tavalla oikein, koska nämä pelaajat sinne kelpaavat.30. Juniorityö on TP-Seinäjoelle iso juttu ja TP-Seinäjoen B-juniorit voittivat SM-hopeaa menneellä kaudella. Millaisia tunteita tuo mitali herätti?Kyllä se sillä tavalla oli iso juttu, että sitä katseli, jollei nyt pala kurkussa, niin ei paljon muutakaan. Kun ajatellaan Suomen jalkapallokarttaa, Seinäjoki on aika pieni täplä siellä. Yksi kaveri, jonka poika pelaa meidän junioreissamme muutti tänne Turusta. Hän ihmetteli, että miten helvetissä tämä on mahdollista kun ei Turkuunkaan tule aina mitaleita. Nyt joku Seinäjoen kokoinen kylä, jossa on todennäköisesti enemmän pesäpalloa kuin jalkapalloa pystyy tällaiseen suoritukseen. Kyllä sitä arvostetaan varmasti enemmän kuin mitä me osaamme ymmärtääkään.31. Miten turhauttavana koet sen, että seura kasvattaa nuorista pelaajia ja sen jälkeen muut isommat seurat poimivat hedelmät napsimalla heidät riveihinsä sopimusten umpeutuessa Bosman-säännön myötä? Olisiko siirtokorvausjärjestelmää kehitettävä jotenkin?Siinä mielessä se on menossa parempaan suuntaan menossa, että kasvattajarahajärjestelmää on parannettu. Me saadaan kasvattajarahan muodossa aina jotakin, vaikkei suoranaista siirtosummaa tulisikaan. Turha sitä on kieltää, etteikö se olisi turhauttavaa. Toisaalta, me olemme itse olleet luomassa tälle seuralle tietynlaista profiilia ja se on kasvattajaseura. Me olemme todenneet sen, että näillä resursseilla mitkä meillä on, me emme pysty näitä lahjakkaita pelaajia pitämään täällä. Se ei ole kenenkään etu, että me yritämme pitää ne väkisin täällä jonkun sopimuksen nojalla, koska miehet ovat kuitenkin sellaisia, että he pystyisivät pelaamaan meitä korkeammissa divisioonissa. Silloin on mielestäni reilua, että pojat voivat mennä, mutta totta kai jonkun sortin korvausta siitä tehdystä työstä pitäisi saada, koska he kelpaavat ylöspäin. Nythän on ollut ihan hyviä merkkejä siitä mm. äsken mainitun FC Hakan kanssa. Haka on ollut ihan reilu siinä mielessä, että he ovat maksaneet Toni Lehtisestä ja Janne Sallista jotakin, vaikka sääntöjen puitteissa meidän ei olisi mitään pitänyt saada. Kuitenkin Haka meille siitä maksoi samoin kuin Teemu Tainion siirron jälkeen Tornioon. Haka on tällä lailla osoittanut sen, että se haluaa olla yhteistyössä ja haluaa olla pikkuisten kaveri. Ne kyllä itse tietävät tilanteen, sillä Valkeakoski on Seinäjokea pienempi kaupunki ja on vaikeaa löytää omasta takaa pelaajia. On pakko olla tällaisia yhteistyöseuroja ja silloin mielellään maksetaankin siitä, että saadaan näitä kavereita.32. Millaisena näet Suomen Palloliiton roolin alasarjojen ja juniorityötä tekevien seurojen suhteen? Tuleeko sieltä tukea ja apua? Pitäisikö joitakin tiettyjä asioita kehittää ja jos pitäisi niin miten ja mihin suuntaan?Kyllähän sieltä joka kesä tulee näitä tällaisia ihmeellisiä tarinoita kun Palloliitosta on kysytty tai pyydetty jotain tiettyä asiaa. Esimerkiksi ottelusiirtojen suhteen näitä juttuja on. Viime kesänä oli yksi sellainen. Asia oli muistaakseni Provinssin tiimoilla. Siellä ei ehkä ihan ymmärretä, että seuroilla on tiettyjä tapahtumia ja ne ovat kerran vuodessa ja ovat seurojen talouksille erittäin tärkeitä. Jos niiden hyvin hoitamiseksi pyydetään ottelusiirtoja, niin vähän vakavammin olisi Palloliiton suhtauduttava näin pyyntöihin, ettei käy niin kuin viime kesänä. Sieltä oli vain joku ilmoittanut, että ”ainahan kaikilla seuroilla on näitä jotain tällaisia”.33. On puhuttu paljon siitä, että Palloliiton ja Veikkausliigan pitäisi satsata muutamaan isompaan seuraan, että saataisiin menestystä Euroopan kentillä. Onko se oikea suunta?Ei se ainakaan kuulosta kauhean reilulta. Onko se tärkeää, että meillä on sitten joitain seuroja Euroopan kentillä? Minun mielestäni näillä mennään mitä on ja jokainen seura tekee parhaansa niin, että pärjäisi omissa valtakunnallisissa sarjoissa ja mahdollisesti sitten kansainvälisissä sarjoissa. Näin yhtäkkiä ajateltuna minä en näe sitä kauhean reiluna ja rehellisenä toimenpiteenä, että rahaa pumpattaisiin muutamaan seuraan.34. Eikö siinä ole se vaara, että ruohonjuuritason työ unohdetaan kokonaan? Eli ne eurot, joita pusketaan kansainväliseen menestykseen, eivät missään vaiheessa hyödytä pienempiä maaseutuseuroja, joista isot seurat kuitenkin poimivat parhaat pelaajat?Tällainen vaara siihen ilman muuta sisältyy.34. Viime kauteen TP-Seinäjoki lähti ennätyksellisen nuorella joukkueella, mutta sijoittui sarjassa lopulta viidenneksi ollen edelleen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan paras seura. Mihin suuntaan seuraavaksi ollaan menossa?Toivottavasti suunta on aina vain parempaan. Tarkoitus on ilman muuta se, että pääsisimme sellaiseen tilanteeseen, että myös A-juniorit saisivat rauhassa keskittyä omaan pelaamiseensa ja pystyisivät harjoittelemaan omana joukkueenaan. Aikuispelaajia meidän on saatava lisää edustusjoukkueen ryhmään. Mielellään juuri näitä lähialueen pelaajia. Mitä enemmän joudumme maksamaan pelaajille asuntoja, niin se kaikki on pois siitä, että voisimme hankkia laadukkaita pelaajia tästä lähialueelta.35. Edustusjoukkueen kohdalla on puhuttu nousemisesta Ykköseen ja A-junioreiden kohdalla nousemisesta SM-sarjaan. B-junioreiden kohdalla paikka SM-sarjassa pitäisi säilyttää. Miten näiden kolmen tärkeän joukkueen rakentaminen sujuu, eli valmennuskuviot ja mahdolliset visiot. Millaisia ne ovat?A- ja B-junnujen kohdalla palavereja on jo pidetty ja lisää palaveerataan tuota pikaa. Molemmille tarvitaan hyvä valmentaja. Olen ihan varma, että Haanpään Eski valmentaa jompaakumpaa, mutta kumpaa, se ratkeaa lähiaikoina. Sitä me emme vielä tiedä. Se, että kuka sitten valmentaa toista porukkaa on vielä auki. Siitä keskustellaan vielä. On mahdollista, että perustetaan sellainen valmennusryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia tarpeellisesta määrästä valmentajia niin A:n kuin B:nkin treeneihin. 36. Kakkonen on siitä epäkiitollinen sarja, että matkat ovat kohtuullisen pitkiä, kustannukset kova ja tulot pienet. Onko sarjasysteemi hyvä ja palveleeko se seuroja?Vaikea sitä on oikeastaan muuttaakaan. Muutakaan vaihtoehtoa ei oikein ole. Ainoa on se, että jos sarjoja pienennettäisiin, siis lohkojen joukkuemääriä, silloin matkat olisivat hieman lyhyempiä. Luulen, että pohjoisen seurat eivät ehkä suostuisi. Se voisi olla yksi vaihtoehto, että palattaisiin siihen neljän lohkon systeemiin, jollainen on ollutkin. Se lyhentäisi pelimatkoja, sillä ne matkat ovat joukkueen suurin menoerä kun kustannuspolitiikkaa katsellaan. Tietenkin siinä on myös pelaajakorvaukset isona eränä. En näe mitään muuta ratkaisua, kunhan lohkot pelataan järkevästi, eikä esimerkiksi nakata meitä taas itälohkoon.37. Yleisömäärät Kakkosessa ovat naurettavan pieniä. Miten seurojen talous kestää ja millaisena näet alasarjojen tulevaisuuden?Pelkästään ottelukustannukset kotiotteluista, joihin sisältyvät erotuomarimaksut ja kenttävuokrat yms., ovat sellaiset, ettei niitä aina pystytä kattamaan lipputuloilla. Suurin osa peleistä on sellaisia. Se raha pitää tehdä jollakin muulla tavalla. Vaihtoehtoja ovat oma liiketoiminta, talkootyö, millä tavalla kukin seura nyt sen tekeekin. Se, että miten saataisiin enemmän väkeä katsomoon, on olennainen kysymys, koska se olisi yksinkertainen ratkaisu tulonlähteistä puhuttaessa. Yksi konsti siihen olisi se, että löytäisimme sen viisastenkiven, jonka avulla saisimme seuran omat juniorit katsomoon vanhempiensa kanssa. Se toisi jo aika paljon katsojia lisää ja tietenkin samalla lisäisi jalkapallokulttuuria.38. Miten järkevänä näet mallin, jossa lasketaan yhteen kaikkien Kakkosessa pelaavien seurojen matkustuskilometrit ja jaetaan se joukkueiden lukumäärällä? Näin joku saisi tukea, joku joutuisi maksamaan.Kyllähän se ilman muuta reilua olisi ja olen ihan varma, että kaikki, jotka asuvat täällä vähän harvempaan asutulla seudulla ovat sitä mieltä. Suuri huuto siitä nousisi varmaan pääkaupunkiseudun joukkueiden suunnalta. Toisaalta olisi niidenkin hyvä oppia elämän perustotuudet, eli jos aiotaan jossain Kainuussa tai Peräpohjolassa jalkapalloa pelata, niin silloin on tehtävä rahnaa aika paljon enemmän. Kakkosen joukkueen peluuttaminen on aivan eri asia jossain Kemissä tai Kajaanissa kuin jossain Helsingissä, missä pääsee lähes kaikkiin peleihin paikallisliikenteen bussilla. Se on huomattavasti kalliimpaa täällä harvaan asutulla alueella. 39. Millaisena näet teepeeläisen seurahengen ja tekemisen halun tällä hetkellä?Jos verrataan sitä takavuosien seurahenkeen, niin kyllä se semmoinen talkookulttuuri on pienentynyt, ellei jopa loppunut kokonaan. Enää ei olla valmiita tekemään pääseuran eteen kauheasti työtä, vaan siitä pitää olla selkeä hyöty myös sille pojan omalle joukkueelle. Tällä tavoinhan me toimimme esimerkiksi Provinssissa. Me emme saisi kovinkaan monta naamaa sinne hommiin, jos sitä tehtäisiin vain pääseuran hyväksi. Se semmoinen talkoo- ja seurahenki on vähentynyt. Uskoisin kuitenkin, että ne ihmiset, jotka vertailevat eri seuroja ja toimintaa eri seuroissa nähtyään muitakin kuin TP:n, ovat kohtuullisen tyytyväisiä suurimmaksi osaksi meidän joukkueittemme toimintaan ja seuran tarjoamiin mahdollisuuksiin piirisarjatoiminnan ulkopuolella. Toki täytyy myöntää, että silloin tällöin tulee meille seuranakin vääriä päätöksiä. Tälle vuodelle yksi sellainen oli se, että F98-joukkueen lisenssimaksua korotettiin liikaa. Siitä on tullut kritiikkiä ja se kritiikki on ollut ihan aiheellista. Eiköhän ihmiset voi kuitenkin olla rauhallisilla mielin siinä mielessä, että ellei pallokoulusta lähtevän ikäluokan maksua lasketa, niin ei se ainakaan missään tapauksessa nouse. Toisaalta jos ajatellaan torstain palkintojenjakotilaisuutta, niin siellä oli kohtuullisen mukava henki. Itse asiassa moni ihminen tuli sanomaankin, että tykkäsivät siitä tapahtumasta ja TP:n toiminnan hengestä. Ollaan samalla asialla.40. Mitkä ovat mielestäsi TP-Seinäjoen vahvuuksia?Varmasti se, että mitä tehdään, yritetään tehdä mahdollisimman hyvin. Ainakin suurimmaksi osaksi. Toinen juttu on se, että kyllä meillä tietämystä varmasti on eri osa-alueilta aika paljon ja jos ei ole, sitä hankitaan lisää. Sitten meillä on sellaisia ihmisiä töissä ja seuran ympärillä, jotka esittävät omia ajatuksiaan siitä mitä voidaan parantaa tai miten voidaan saada jotain uutta aikaan. Mielestäni on vaikea nimetä yhtä tai kahta tiettyä asiaa. Se sellainen yleinen systeemi tuntuu olevan, että puhalletaan yhteen hiileen ja nähdään seuran etu oman tai oman joukkueen edellä.41. Missä asioissa on kehittämisen varaa ja mitä niille asioille ollaan tekemässä?Varmasti työnjako on yksi sellainen asia, johon me joudumme puuttumaan, koska se ei ole toiminut. Siihen puututaan nyt aivan lähiviikkoina. Me laitamme pikkuisen työnkuvia uusiksi, ettei ole jollakin niin paljon töitä, ettei niistä selviydy ja sitä kautta jää osa hommista tekemättä. Ehkä sellaista tietynlaista rohkeutta voisi olla enemmän. Rohkeutta tehdä uusia asioita ja kokeilla uutta. Sen jälkeen voidaan sitten todeta, onko onnistuttu vai ei. Jos onnistuu, niin hyvä. Jos ei niin ainakin yritettiin.42. Mikä on vaikeinta seuratyössä?Se on varmasti se hyväksyä itsellensä sellainen kerjäläisen rooli, jossa kerjäät ihmisiä tekemään tietynlaisia asioita tietäen, että se korvaus, jonka he siitä saavat on aika vähäinen. Toinen on varmasti se oman ajan riittämättömyys kun pitää siviilitöissäkin käydä. Se on yksi sellainen ongelma myös. Muutaman tunnin kun saisi vuorokauteen lisää.Neljännessä setissä panuedutaan puheenjohtajan "pimeään puoleen", eli harrastuksiin, Provinssiin ja jutellaan hieman TP-Seinäjoen valmentajista.

Takaisin uutisiin