Ysiseiskojen Nike Premier karsinnan raportti
Ysiseiskojen Nike Premier karsinnan raportti
TP-Seinäjoen C14- juniorit (s. 1997) selviytyivät viikonloppuna Oulussa sisukkaan taistelun jälkeen Nike Premier Cupin lopputurnaukseen, jota pidetään ikäluokan epävirallisena SM-turnauksena. Neljän alkulohko-ottelun saldo oli kaksi voittoa ja saman verran tasapelejä. Kun lohkovoittajaksi seuloutui yhdistelmäjoukkue PK-37 Iisalmi & Kiuruveden Pallo, veivät nämä Savon pojat suoran lopputurnauspaikan ja TP:n osana oli pelata parhaana lohkokakkosena iltaseitsemältä vielä jatkokarsintaottelu parasta lohkokolmosta, pietarsaarelaista FF Jaroa vastaan. Kun tuossa ottelussa tuli hirvittävän taistelun jälkeen 1-0 (0-0) voitto, saatettiin oranssipaitojen leirissä päästää koko viikonlopun kutkuttavan jännityksen ja odotuksen paineet irti valtaisalla riemuhuudolla, joka kaikui paikallisten asiantuntijoiden ennakkoarvioiden mukaan Hailuotoa myöten.
Turnauksen otteluaika 2 x 20 min teki otteluista puoliväkisin jonkinasteista lottoa. Ongelma oli tietysti sama kaikilla. Tämä näkyi ennen kaikkea ratkaisevissa otteluissa. Heikomman joukkueen saadessa yllätyksenä avausmaalin, oli tiiviillä oman alueen umpeen sumputtamisella mahdollisuus selviytyä ottelusta kuiville, kun kello teki normaaleja 70 min peliajan otteluja enemmän työtä johdossa olleen puolesta. Maalit olivat vähissä koko turnauksessa. TP:n maalivahti – ja puolustustyöskentelyn täytyi olla aika kohdallaan, kun viidessä ottelussa omiin tärähti vain yksi takaisku. Tästä vastuuvalmentaja Tomasz ”Tomek” Arceusz” erityisesti antoi tunnustusta ratkaisuottelun jälkeisissä ensikommenteissaan. Vastustajan verkkoa heilutettiin 12 kertaa viidessä ottelussa, mikä ei ole sekään huono lukema.
Alkulohko-otteluissaan TP pelasi ensin maalittomasti tasan lohkovoittaja PK-37 / KiuPa :n kanssa. Toisessa lauantain ottelussaan oranssipaidat nujersivat Haukiputaan Pallon selvin luvuin 7-0 (2-0). Sunnuntain avausottelussa tuli jälleen voitto. Tällä kertaa kukistui turnausta isännöineen Oulun Luistinseuran Sininen –joukkue (OLS:n haastajajoukkue) puhtaasti 3-0 (3-0). Alkulohkon päätösottelussa TP:lle olisi riittänyt voitto millä luvuilla tahansa ja lohkovoitto olisi matkannut Seinäjoelle maalieron turvin. Kävi kuitenkin niin kuin urheilussa usein käy, ennakkoon arvioitu altavastaaja näyttää sisunsa ja yllättää. Vastustajana oli jälleen kahden seuran yhdistetty joukkue Toivalan Urheilijat & Lehmon Pallo. Maantiedosta kiinnostuneille valistuksena kerrottakoon, että joukkueet ovat Itä-Suomesta: ToU Siilinjärveltä ja LehPa Kontiolahdelta. PK-37 / KiuPa :n tukijoukot antoivat äänekästä lisävirtaa TP:n viimeisen ottelun vastustajalle ja niin vain kävi, että ToU / LehPa onnistui puristamaan loppulukemiksi 1-1 (1-0), vaikka sillä ei enää ollut omia jatkomahdollisuuksia. Näin Iisalmen ja Kiuruveden pojat saivat lohkovoiton ja TP:n pojilla alkoi uusi latautuminen ankaran pettymyksen jälkeen karsintaotteluun. Pienempi haitta oli, että myös kotimatka siirtyi yli parilla tunnilla.
Neljä TP:n poikaa pelasi turnauksessa kaikki minuutit: Joonas Sundman, Valtteri Leppänen, Antti Palomäki ja Ville Viita. Joonas pelasi sekä topparina että laitalinkkinä todella väkevästi ja kuului joukkueen ehdottomiin tukipilareihin jälleen kerran. Valtteri oli keskikentällä hyvin jaksanut ja loppuun asti taistellut työmyyrä. Antti oli joukkueen tunnetuimpana maalitykkinä valmentajien luottamuksen arvoinen. Ville tukki puolustuksen keskustan määrätietoisesti erinomaisten puolustaja- ja maalivahtikavereidensa tukemana. Lopputurnauspaikka saavutettiin kuitenkin joukkueena. Jokaisen panos oli elintärkeä ja myös vähemmälle peliajalle jääneet hoitivat tärkeää tehtäväänsä kiitettävästi. Esimerkiksi Joni Vähämaan panos viimeisessä ottelussa oli todella valmentajien esittämän runsaan kiitoksen arvoinen.
Lopputurnauspaikan hankkivat seuraavat pelaajat:
Jaakko Uusitalo, Erik Hildén, Nicolas Kotamäki, Ville Viita, Joonas Sundman, Matti Lähde, Mirko Lifflander, Teemu Kukkanen, Topias Syrjälä, Valtteri Leppänen, Iiro Kiviluoma, Isak Hellström, Joni Vähämaa, Antti Palomäki, Joonas Lepistö, Tommi Luopajärvi, Alex Kivimäki. Joukkueen vastuuvalmentajana toimi Tomasz Arceusz, toisena valmentajana Kari Lähde, joukkueenjohtajana Mika Palomäki ja huoltajina kaksikko Matti Syrjälä & Arvi Viita. Kahdentenatoista kenttäpelaajana paikalla oli myös äänekäs ja riehakas isien ja äitien iso kannustusryhmä.
Lopputurnaus pelataan 20 joukkueen voimin 11.–14. elokuuta Pajulahden Urheiluopistolla Nastolassa. Oulun karsinnasta Pajulahteen selviytyivät lohkovoittajina PK-37 / KiuPa :n ohella Oulun Luistinseuran Keltainen –joukkue ja Kuopion Palloseura. Toisen jatkokarsintaottelun kautta lopputurnaukseen selviytyi myös Vaasan Palloseuran juniorit, joka ratkaisevassa ottelussaan löi kokkolalaisen Gamlakarleby Bollklubbin rangaistuspotkukilpailun jälkeen. VPS-j. oli viimeisessä alkulohko-ottelussaan vastaavassa tilanteessa kuin TP. Voitto joensuulaisesta Jiposta olisi tuonut lohkovoiton, mutta niin vain kävi siinäkin otatuksessa, että ennakkoon arvioituna heikompi veti pidemmän korren 1-0 voitolla. Näin Palloliiton Vaasan Piiristä selviytyi lopputurnaukseen kaksi joukkuetta, kun Keski-Pohjanmaan piiri jäi nuolemaan tyhjiä näppejään.
Karsinnan avausotteluksi TP:n pojille oli määrätty etukäteen hankalimmaksi arvioitu vastus PK-37 / KiuPa. Edellisestä kovemmasta ottelusta oli turhan paljon aikaa, kun aluesarjan kaksi viimeistä ottelua olivat täysiä vastustajan murskajaisia. Maalintekoa oli siis harjoiteltu, mutta ahdistettuna pelaamisesta ei ollut aivan tuoretta kokemusta. Kun lyhyt peliaika ei antanut mahdollisuuksia minkäänlaiseen totutteluun, ongelmia tiedettiin hivenen pelätä. Kovien vastustajien puutetta ei tarvitse valitella ennen lopputurnausta, sillä TP osallistuu kuluvan kuun lopussa Turussa kovatasoiseen kansainväliseen ystävyyskaupunkien turnaukseen.
TP aloitti ensimmäisen ottelunsa kokoonpanolla, jossa maalia vartioi Ilmajoen liimanäppi, Jaakko Uusitalo. Puolustuslinja aloitti muodossa Nicolas Kotamäki, Ville Viita, Joonas Sundman, Matti Lähde. Laitalinkkien vastuullinen tehtävä uskottiin Topias Syrjälän ja Isak Hellströmin harteille. Keskikentän maa- ja ilmataistelut annettiin kaksikon Iiro Kiviluoma & Valtteri Leppänen hoidettaviksi. Kärkeen tulivoimaa toi kaksi tykkiä: Joonas Lepistö ja Antti Palomäki.
Hankalaa alkuasetelmaa sekoitti vielä TP:n pojille siunaantunut vastatuuli ja hivenen liian pitkäksi jätetty nurmi, joka vaati hieman lisäjytyä syöttöihin. TP:n alku ei ollut hyvä, mutta hallinta pelitapahtumista kuitenkin niukasti otettiin haltuun. Maalittomaksi jääneellä avausjaksolla vastustajalla oli kolme vaarallista vapaapotkua. Kun alku oli TP:n hallintaa, oli lopussa savolaisten vuoro heiluttaa tahtipuikkoa.
Toiselle jaksolle peliin otettiin mukaan vuotta nuorempien oranssipaitojen joukkueesta lainalle saatu Alex Kivimäki, joka korvasi laitalinkkinä Topiaksen. Kun toista jaksoa oli pelattu runsaat kuusi minuuttia, Topias palasi kentälle, kun Iiro sai kovan tällin alaselän seutuville. Iiron paikan keskellä otti Isak, jonka paikan linkkinä ”Topsu” otti päättäväisin ilmein hoitaakseen. Toinen jakso oli TP:n hallintaa, mutta maalinteossa ei vain onnistuttu. Valmentaja Tomas Arceusz totesi kamppailun jälkeen vastustajan olleen fyysisesti parempi. Maalipaikkoja heillä ei toisaalta ollut käytännössä lainkaan avausjakson vapaapotkuja lukuun ottamatta. Nekin maalivahti Jaakko Uusitalo hoiti erinomaisesti. Murheena ottelun jälkeen olivat useat lievät kolhut. Tuomarityöskentely oli tässä ottelussa perin ontuvaa ja hermoille käynyttä. Oululaisilla oli tullut arviointivirhe, kun avustaviksi erotuomareiksi oli kelpuutettu aivan liian nuoria tuomareita turnaukseen, jossa panokset olivat näin kovat. Kun toisella avustavalla tuomarilla oli kokemattomuuden lisäksi vaivana ylimielinen suhtautumistapa tehtäväänsä, ongelmat paisuivat niin, että ottelu karkasi myös päätuomarin lapasesta. Ottelun lopputulosta 0-0 ei tuomariston ongelmakäyttäytymisellä voi kuitenkaan selittää, sillä voitto olisi ollut otettavissa ihan normaalilla omalla pelillä. Kaikki ei kuitenkaan ollut aivan kohdallaan. Oma pää pidettiin kuitenkin tyylikkäästi puhtaana.
Toinen ottelu Haukiputaan Palloa vastaan oli ensimmäistä selvästi helpompi. Vastustaja oli täysin vailla mahdollisuuksia ja siitä kertovat myös loppunumerot 7-0 (2-0). TP:n maalissa pelasi tässä ottelussa Iskmo-Jungsund Bollklubbin kasvatti Erik Hildén, joka yhdessä Isak Hellströmin ja Mirko Lifflanderin kanssa siirtyi pikkupruukilaisten riveihin aivan hiljakkoin ja koko kolmikko oli nyt suurena apuna lopputurnauspaikan hankinnassa. Puolustus oli rakennettu muutoin samojen poikien varaan kuin ensimmäisessä ottelussa paitsi, että Teemu ”Kurko” Kukkanen tuli topparin tontille. Jalkavaivoista pitkään kärsinyt nuori mies sinnitteli ottelussa hienosti, eikä tauko pelitouhuista näkynyt kuin hetkittäin. Mitä pidemmälle ottelu eteni, sitä suuremmalla itsevarmuudella hän pelasi ja tärkeitä onnistumisia tuli useita. Joonas Sundman oli siirretty topparin tontilta vasemmaksi linkiksi. Muutoin aloituskokoonpano vastasi edellistä ottelua.
HauPan isokokoinen puolustus kiinnitti heti ensi minuuteista lähtien huomion. Iso koko ei kuitenkaan lopulta lannistanut TP:n poikia, vaan taito ja viekkaus voitti tällä kertaa kokoeron tuomat edut. Alkuminuuteilla Joonas ”Lepa” Lepistöllä oli kaksi avopaikkaa. Ensimmäinen veto jäi turhan löysäksi ja toinen osui harmillisesti päin maalivahtia. Esimerkki oli kuitenkin annettu ja muutkin heräsivät onneaan koettamaan. Mm. Antti Palomäki pääsi tykittämään läheltä, mutta pallo painui iskuvoimasta vingahdellen maalin yli. Vihdoin ketsuppipullon sinetti rikkoutui, kun Joonas Lepistö pääsi Valtteri Leppäsen upeasta vapauttavasta syötöstä karkumatkalle ja toimitti pallon vastustajan maaliin kymmenennellä minuutilla. Tämän maalin tämän raportin tekijä ilmoitti erheellisesti Oulusta Seinäjoelle Antti Palomäen tekemäksi. Muistiinpanot kun muistuttivat enemmän Juhannusaaton ostoslistaa kuin mitään järjellistä jalkapalloiluun liittyvää raapustelua. Kolme minuuttia myöhemmin kärkkäästi liikkunut Antti Palomäki kaadettiin ja siitä seuranneen vapaapotkun Joonas Sundman latasi ylähirteen sellaisella voimalla, että metalliputki alkoi soida Haukiputaan poikien kannalta pahaenteistä sointia.
Antti Palomäki päästi ainakin kentän reunalla jännittäneet pahimmasta piinasta ampumalla hyvän vedon ohi HauPan maalivahdin. Vapauttavan syötön Antille antoi Joonas Lepistö. Lukemissa 2-0 oli paljon helpompi kävellä tauolle kuuntelemaan valmentajien ohjeistusta.
Toiselle jaksolle tehtiin yksi vaihto, kun Iiro tuli pois kentältä ja tilalle tuli Joni Vähämaa. Tauon opit taisivat olla parasta mahdollista laatua, sillä jo 40 sekunnin pelin jälkeen pallo oli Haukiputaan poikien varjelemassa maalissa. Maalintekijänä oli terävänä maalin edessä ollut Isak Hellström, joka jyräytti pallon maaliin sen jälkeen, kun se ensin Antti Palomäen hyvän vedon seurauksena oli jäänyt sopivasti hollille. Seitsemännellä minuutilla HauPan puolustaja teki rangaistusalueella maailman selkeimmän käsivirheen. Seurauksena oli punainen kortti ja rangaistuspotku TP:lle. Pilkulle asettui ampumaan Antti Palomäki, ja arvasitte oikein, ”Ana” onnistui ohittamaan maalivahdin ja lukemat olivat TP-Seinäjoelle jo 4-0. Seuraavaa maalia tarvitsi odottaa vain parisen minuuttia. Joonas Lepistö teki ottelun toisen maalinsa ja heti seuraavalla minuutilla kolmantensa. Tässä vaiheessa Tommi Luopajärvi otettiin hyökkäykseen ja Teemu Kukkanen tuli topparin tontilta vaihtoon. Viisi minuuttia myöhemmin Nicolas Kotamäki tuli pois ja tilalle pääsi Mirko Lifflander. Maalinteon makuun päässyt Joonas Lepistö maalasi vielä kertaalleen. Nuoren miehenalun neljäs maali tässä ottelussa syntyi, kun pelattiin toisen jakson 16. minuuttia.
Valmennuskaksikko oli ottelun jälkeen tyytyväinen voittoon, mutta ei loppulukemiin. ”Tomek” oli sitä mieltä, että lukemien olisi pitänyt olla 20-0. Näkemys oli varmasti oikea, sillä niin paljon maalipaikkoja siunaantui ja niin tuhlailevasti ne hukattiin. Valmentajien tyytymättömyyden selittää se fakta, että kilpailu lohkovoitosta näytti menevän maalintekokilpailuksi PK-37 / KiuPa :n kanssa. Niin tasatahtiin pelit kulkivat näillä kahdella joukkueella aina alkulohkon päätöskamppailuun saakka.
Hyvin nukutun yön jälkeen TP:n savotta jatkui sunnuntaina klo 13, kun vastaan asettui Oulun Luistinseuran Sininen –joukkue, joka on seuran tämän ikäluokan ns. haastajajoukkue. Ykkösporukka OLS Keltainen meni omasta lohkostaan voittajana suoraan Pajulahteen. Ottelu oli täysin TP:n hallittua ylivoimaa, mutta loppulukemissa 3-0 (3-0) voi syystä nähdä moitittavaa, koska toinen jakso tahkottiin maalittomana.
OLS-ottelussa maalin vartiointihuki osui Jaakko Uusitalolle. Muutoin aloittava kokoonpano oli tismalleen sama kuin edellisessä ottelussa. Tällä kertaa maalinteossa päästiin nopeasti itse asiaan, sillä jo kolmannella minuutilla Joonas Lepistö tykitti komeasti pelivälineen sinne, minne se kuuluu. TP:n toinen maali tuli kolmen minuutin päästä, kun Valtteri Leppänen pääsi lataamaan vastapalloon kaikki, mitä treenatusta varresta lähti, eikä tämä ohjus jäänyt varmasti NATO:n satelliittivalvonnaltakaan huomaamatta. Nyt sitten vain odotellaan selvityspyyntöä, miten puolueettomalla Suomella on tällainen tykittäjä. ”Vade” sai maaliinsa makean syötön Ville Viidalta, joka oli topparin tontilta noussut aina vastustajan takatolpalle asti vääntämään ja pääsi ahdistettuna nostamaan tarkan kaaripallon maalintekosektorille rynnineelle ”Vadelle”.
Toisen maalin jälkeen TP:n poikien pahin nälkä oli jo tullut ravittua ja seurasi outo tauko viimeistelyn tarkkuudessa. Lähimpänä osumaa oli 16. minuutilla Joonas Sundman, joka kuitenkin pisti vapaasta paikasta pallon maalin yli. Lopullisen niitin oululaisten arkkuun paukutteli Antti Palomäki, joka pääsi hienolla kääntölaukauksella ampumaan 3-0 maalin, vaikka puolilegioonaa vastustajia pyristeli häntä kuriin.
Toiselle jaksolle tehtiin pari vaihtoa, kun myös maalivahtia vaihdettiin. Jaakko tuli kentän reunalle kannustamaan ja Erik otti vuorostaan vastuun maalin puhtaana pitämisestä. Isak tuli niin ikään vaihtoon ja Joni pääsi tositoimiin. Kuudennella minuutilla monta kolhua viikonlopun aikana saanut sisupussi Iiro Kiviluoma tuli hetkeksi vaihtoon ja Isak pääsi nopeasti takaisin kentälle. Toisen jakson hallinta ei tuottanut lisämaaleja. Ainoat merkinnät tuli aikakirjoihin vaihdoista. Kahdennellatoista minuutilla ”Lepa” ja Isak tulivat huilimaan, kun Iiro ja Topias päästettiin irti. Matti siirrettiin tässä vaiheessa kärkeen ja ”Topsu” meni laitapakiksi. Kuusi minuuttia myöhemmin Nicolas otettiin vaihtoon ja Mirko säntäsi hoitamaan hommia.
Alkulohkon ratkaisuottelussa Tou / LehPa: a vastaan torjuntavastuu sälytettiin taas Jaakko Uusitalon huoleksi. Puolustusta sorvattiin sen verran edellisen ottelun avaukseen nähden, että Villen parina topparina aloitti Joonas S. ”Sunden” vapaaksi jättämän paikan vasempana laitalinkkinä otti Joni. Muuten aloittava kokoonpano oli edellisen ottelun mukainen.
TP:n johtomaalin iski vapaapotkusta n. 45 metristä Joonas Sundman, kun pelissä oli käynnissä 14. minuutti. Tämä ohjusmainen raketti-isku hälytti viimeistään USA:n Välimeren Ilmavoimat tarkistuslennolle Pohjois-Suomeen. Eihän tällaista voi sallia maassa, jossa pitäisi olla kohta 4 kk asepalvelusaika. TP hallitsi niukasti ensimmäistä jaksoa. Kaksinkamppailuissa oli koko ajan ongelmia. Myös vastustajan nopea kärkipelaaja piti TP:n puolustuspäätä hereillä tehokkaasti. Tauolle mentiin lukemissa 1-0 TP:lle, mikä lopputuloksena olisi tietänyt suoraa paikkaa lopputurnaukseen.
Toisen jakson ensimmäiset kymmenen minuuttia oli TP:ltä totaalinen pysähdys. Peli ei kulkenut lainkaan, eikä yhtään hyökkäystä saatu aikaiseksi. Vastustaja jyräsi vahvasti ja maali vanhan sanonnan mukaan roikkui ilmassa. Tasoitus tuli maalin edestä 10. minuutilla, kun irtopalloa oli pois toimittamassa useampikin oranssipaitainen, mutta niin vain se päätyi lopulta TP:n maaliin. Maalin jälkeen ”Lepa” otettiin kentältä pois ja tilalle marssi Alex Kivimäki. Vain neljä minuuttia lepoa ja ”Lepa” Lepistö palasi kentälle, kun Isakin oli vuorostaan tultava hakemaan lisälatausta hetkeksi kentän sivulta. Isak palasi kentälle 18. minuutilla ja sai komennon kärkeen. Pois tuli Alex.
Ottelun loppuminuuteilla TP sai aikaiseksi kovan paineen vastustajan päätyyn, mutta voitto-osuma jäi kuitenkin tekemättä. Rehellisesti on kuitenkin myönnettävä, että lopputulos oli aika lailla pelitapahtumien mukainen. Molemmilla oli paikkoja enempään kuin yhteen osumaan. Tasapeli tiesi vielä yhtä koitosta, johon haettiin voimia pukuhuoneen rauhoittavien seinien sisältä. Joukkueenjohtaja ja hänen huippukuntoinen parempi puoliskonsa kävivät nopsasti hakemassa pojille täydelliseen tankkaukseen tarvittavat värkit. Poikien huumori alkoi nousta, kun pari pussinkanniskelijaa tuli pukuhuoneeseen puhumaan joutavia ja sekavia suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, somaliksi sekä jollakin ihmiskunnalle tähän saakka vieraaksi jääneellä kielellä. Eväs, höpötys ja sopiva keskittynyt hiljaisuus olivat aika kova yhdistelmä, mikä nähtiin hivenen myöhemmin. Valmentajat tekivät tietysti myös oman ammattitaitonsa turvin osansa, kuten koko viikonlopun ajan. Voimiaan säästämättä herrat Arceusz ja Lähde hioivat taktiikkaa, vakoilivat vastustajia ja ohjeistivat poikia.
Sunnuntai-iltana klo 19 vierekkäisillä kentillä Oulun Heinäpäässä ottivat yhteen Palloliiton Vaasan ja Keski-Pohjanmaan piirit. Toisella kentällä kohtasivat VPS-j ja GBK – ja toisella TP-Seinäjoki ja FF Jaro. Panoksena oli lopputurnauspaikka. VPS-j. hoiti oman osuutensa rankkarikisan jälkeen, kun TP puolestaan nappasi Pajulahden tiketin varsinaisella peliajalla tehdyllä 1-0 maalilla.
Jatkokarsintaottelussa maalipuitteiden väliin asteli rautahermoinen Erik Hildén. Nicolas Kotamäki ja Teemu Kukkanen olivat harmillisesti ottelusta sivussa pitkäaikaisten jalkavaivojensa annettua taas aivan liian kivuliaita merkkejä. Nicolaksen paikan todella haasteellisessa tilanteessa otti Mirko Lifflander. ”Lepa” ja Joni vaihtoivat paikkoja edellisottelun avaukseen verrattuna. Lepa meni siis linkiksi ja Joni pääsi turnauksessa ensi kertaa hyökkääjäksi.
Jaro –ottelun alku oli tasainen, kiihkeä, mutta rehti. Uutta valoa hyökkäyspeliin tuonut Joni pääsi yhdeksännellä minuutilla läpi, mutta veto suuntautui tuskastuttavan harmillisesti päin maalivahtia. Jonin uskoa se ei vienyt, vaan taistelutahto oli kyllä aivan tapissa. Ensimmäisen jakson loppu oli TP:n selkeämpää hallintaa, mutta keinot jotenkin vain loppuivat viimeistään 16 m:n rajalla.
Toiselle jaksolle tehtiin yksi vaihto, kun Isak tuli pois ja Topias päästettiin huolellisesti valmistautuneena kentälle. Ratkaisumaali tuli kahdeksannella minuutilla, kun Iiro Kiviluoma puski päättäväisesti Joonas Lepistön antaman huippulaatuisen kulmapotkun sisään. Jaron puolustaja pääsi palauttamaan pallon kentälle, mutta hyvin sijoittunut päätuomari ja tarkasti linjalla päivystänyt avustava tuomari näyttivät välittömästi ilman epäröinnin häivääkään pallon olleen maalissa. Vastustajan reagointi vahvisti myös tuomion oikeellisuuden. Tässä yhteydessä on syytä antaa tunnustus Jaron taustajoukoille asiallisesta käyttäytymisestä sekä tässä tilanteessa että myös ottelun jälkeen. Kiivastunnelmaisessa turnauksessa tällainen urheiluhenkisyys oli valitettavasti poikkeuksellista.
Aivan loppuhetkillä TP oli muutama hyvä mahdollisuus lisämaaleihin, mutta onni ei ollut myötä. Mm. Joonas Sundman pääsi viimeisellä minuutilla lataamaan kovan kudin, mutta Jaron maalivahti torjui komeasti pallon yli maalin.
Ratkaisevassa viidennessä ottelussa Erik Hildén oli rohkeilla ulostuloillaan kentän suurimpia tähtiä. Myös avaukset menivät mallikkaasti oman joukkueen pelaajille. Mirko Lifflander pelasi turnauksessa ensimmäisen täyden ottelunsa ja oli nopeasti eteen tulleessa tilanteessa kylmän viileä ja hoiti homman todella hienosti. Nicolas osallistui vielä alkuverryttelyyn, mutta totesi teippauksesta huolimatta pelaamisen mahdottomaksi. Vastuuvalmentaja Tomasz Arceusz nosti jo puoliajalla Joni Vähämaan taistelutahdon muille esimerkiksi, eikä Joni antanut kehujen kihahtaa letin alle, vaan paineli loppuun asti täydellä sydämellä. Sillä oranssinvärisellä, joka loppujen lopuksi pamppaili jokaisen mukana olleen pojan rinnassa. Eikä joukkueenjohdolla ja taustajoukoillakaan ollut asenteessa missään vaiheessa parantamiseen varaa. Kaikki tehtiin ja onnistuttiin.
Paluumatka venyi niin, että Seinäjoella oltiin aamuyön puolella kahden, puoli kolmen välillä. Pojat olivat niin täynnä onnistumisen huumaa, että autossa ei paluumatkalla juuri nukuttu. Yhteishenki oli koko viikonlopun ajan vahva, mikä lupaa hyvää niin kovaan ystävyyskaupunkien turnaukseen Turussa kuin elokuun puolivälissä odottavaan Nike Premier Cupin lopputurnaukseen. Myös taustajoukot saivat reissusta vain lisää virtaa ja päämäärätietoisesti tehtiin jo suunnitelmia Pajulahtea varten. Matkaan lähtee ainakin yksi soputeltta, kenties bajamaja ja muutama rekallinen vapaa-ajan vietossa hyödynnettäviä tuotteita. Lisäksi joukkueelle näyttäisi olevan kasvamassa yksi naispuolinen fysiikkavalmentaja. Niin näyttävää oli sen karhunpaini, jota tämä elämänsä huippuvirettä lähestyvä voimanpesä esitti OLS –ottelun tauolla. Ainakin Haukiputaan Heitto –niminen painiseura esitti tiettävästi vakavamielisen tarjouksen seuran painivalmentajan kokopäiväisestä toimesta. TP:n ysiseiskojen taustat tuntien tämä siirto tullaan kuitenkin estämään. Kaikki voimat on nyt koottava, jotta seuran värit kyetään pitämään mahdollisimman kirkkaana tulevissa koitoksissa seuraavan puolentoista kuukauden aikana.
Kiitos pojille, kiitos joukkueenjohdolle, kiitos teille uskolliset kannattajat. Teitä ei tarvitse hävetä, vaan voi kyynel silmäkulmaan pyrkien todeta kuuluvansa itse joukkoon oranssiin.