Dunnella syytä hymyyn
Dunnella syytä hymyyn TP-Seinäjoen irlantilaisella päävalmentajalla oli paikallisottelun jälkeen syytä hymyyn. TP-Seinäjoki piti ainakin toistaiseksi kaupungin valtikan nimissään voitettuaan ottelun Johannes Saranpään maalilla 1-0.”Se oli erittäin mielenkiintoinen peli. Mielestäni me pelasimme hyvin ja loimme tekopaikkoja. Ottelu oli tyypillinen paikallisottelu ja näytti samalla sen, että tässä lohkossa on monta hyvää joukkuetta. Sekä Sepsi-78, että sunnuntaina voitettu FC Kiisto kuuluvat kumpikin niihin” Dunne selvitti näkemyksiään.Vaikka Sepsi-78:n peli ei TP-Seinäjokea vastaan kulkenut, oli siihen oma syynsä oranssinuttujen erinomaisella taktisella osaamisella, joka esti naapureiden pelin avaamisen alhaalta.”Olen todella tyytyväinen joukkueen asenteeseen. Meidänkin pelimme on parantunut ja kunto kestää pelaajilla hyvin. Se johtuu ihan puhtaasti siitä, että olemme tehneet talvella paljon töitä” Dunne taustoitti tilannetta.Aivan erityistä kiitosta Dunne jakoi kolmelle nuorelle pelaajalle, jotka esiintyivät edukseen ottelussa.”Mielestäni Janne Ahola, Pekka Väänänen ja Johannes Saranpää olivat erittäin hyviä. Olen todella iloinen Jossun maalista ja soin sen juuri hänelle oikein mielelläni. Koko joukkuetta tässä kuitenkin on kiittäminen taistelusta. Olihan Sepsilläkin paikkansa, mutta mielestäni me ansaitsimme voiton. Missattu rankkari pani meille kyllä hieman paineita, joten siinä mielessä maali juuri ennen puoliaikaa tuli hyvään paikkaan. Voitto on aina voitto ja kolme pinnaa tuli ansiosta. Tietenkin tämä ottelu on yksi ottelu monien joukossa, mutta merkitseehän se aina enemmän kun voittaa paikallispelin, vaikkei siitä enempää pinnoja tulekaan kuin kolme. Silti olisi hauska tietää, kumpi olisi mieluisampaa hävitä Sepsille kahdesti ja nousta vai voittaa Sepsi kahdesti ja pudota. Siinä faneille mietittävää. Itselleni nousu olisi selvästi mieluisampi, vaikka häviäisimme paikallispelin” Dunne heittäytyi filosofiseksi tarkoittamatta tätä puheeksi nousemisesta.”GBK on todella kova edelleen. Jonkun pitäisi pystyä horjuttamaan heitä ja uskon, että heillekin tulee jossain vaiheessa sellainen suvantokausi, kuten kaikille joukkueille tulee” Dunne käänsi keskustelun puhuttaessa potentiaalisista nousijoista.Toki Sepsi-78:lla oli torstain hegemoniaottelussa muutama vaarallinen paikka silläkin. Ne syntyivät useimmiten erikoistilanteista, joista joukkue on tällä kaudella päässyt rokottamaan vastustajaansa useita kertoja. Marko Hutun väläytykset olivat vaarallisimpia esityksiä naapurileiristä.”Heillä on ollut aivan loistava alku sarjaan ja uskon, että he voittavat jatkossakin. Toivottavasti pelissä on vielä enemmän panosta kun kohtaamme heidät uudelleen syyskierroksella. Olisi mielenkiintoista tietää, miten hyvän joukkueen saisikaan, jos nämä kaksi ryhmää yhdistäisi yhdeksi joukkueeksi. Se saattaisi olla kohtuullisen hyvä joukkue” Dunne visioi.Samaa peräänkuulutti myös Paavo Eloniemi sanomalehti Ilkan sivuilla tänään. Kenties niin olisi, mutta onko se koskaan mahdollista jää nähtäväksi.Monille TP-Seinäjoki on ollut aina vain ”kyläseura” ja TP:n johtajia on kutsuttu ”seinäjokelaisen jalkapallon suurimmaksi syöväksi”. Aika radikaalia tekstiä. Siitä huolimatta visio on omalla laillaan varmasti kiehtova. Kenties TP-Seinäjoen puheenjohtajan Jukka Saarijärven ja Sepsi-78:n ahkeran puuhamiehen, Jari Kankaanpään, kannattaisi käydä aiheesta keskustelua, mene ja tiedä.Fuusioseurojen menestys ei muualla Suomessa kuitenkaan ole ollut mitenkään kadehdittavan erinomaista. Tampere United on tavallaan ainoa todella menestynyt fuusioseura, mutta todellisuudessa siihen fuusioon ei koskaan tullut mukaan kuin FC Ilves, sillä TPV jatkaa edelleen omana seuranaan edustustasollakin.Vastaavasti Lahdessa Kuusysin ja Reippaan pohjalle perustettu FC Lahti on ollut veloissa koko historiansa, eikä ole liioin voittanut vielä mitään. AC Oulu puolestaan on suurista toiveista huolimatta kyntänyt paikallaan nousematta liigaan. Tosin sehän on mahdollista tällä kaudella.Miten sitten seuraväki suhtautuisi fuusioon ja yhteen yhteiseen seuraan on kysymys, johon kukin voi vastata vain omalta kohdaltaan. Monissa tapauksissa seuraväki tulee oman lapsen toiminnan kautta seuraan mukaan ja sitä kautta syntyy seurasidonnaisuus. Sellaista ei olisi olemassa, jos tuollainen fuusioseura perustettaisiin puhtaasti edustusjoukkuetasolle, eli olisiko tekijöiden löytäminen sittenkin vaikeaa?Joka tapauksessa nyt pelataan näillä eväillä, eli kahden seuran voimin kakkosta. Jännitteitä on ilmassa ja mielenkiinto paikallisia pelejä kohtaan on olemassa. Silti yleisöä olisi saanut olla Jouppiskalla enemmänkin kuin torstaina nähtiin.