Ei ollenkaan Häjympi juttu

Ei ollenkaan Häjympi juttu TP-Seinäjoen 98-junioreiden valmennustiimiin saatiin kertaheitolla huikea annos lajiosaamista, -tietoa ja –kokemusta kun Sepsi-78:ssa juniorioppinsa saanut Mika ”Häjy” Hiekka liittyi ryhmään.”Häjy” on kaikille Seinäjoella jalkapalloa seuranneille tuttu kasvo. Hän aloitti edustustasolla Sepsi-78:ssa jo kaudella 1990 pelaten aina vuoteen 1997 sininuttuisten edustuksessa. TP-Seinäjoen pudottua Veikkausliigasta, siirtyi ”Häjy” Ykkösessä pelanneeseen kaupungin ykkösryhmään ja edusti seuraavien viiden kauden ajan oranssi-mustia. Kausi 2003 meni TP-Seinäjoen Kakkosjoukkueessa Kolmosessa ja kausi 2004 yhdessä Mika Kallion kanssa Kaskö IK:ssa. Uransa kaksi viimeistä kautta ”Häjy” pelasi kasvattajaseurassaan.Pitkä ja komea ura päättyi paikallisottelussa TP-Seinäjokea vastaan syyskesällä 2006. Ehkä niin oli tarkoitettu ja ehkä se oli juuri se sopiva ottelu jättää tosipelit. Mene ja tiedä. Vuoden hiljaiselon jälkeen ”Häjy” kuitenkin tarttui valmennuspäällikkö Petri Kangaskokon houkuttimeen ja lähti mukaan valmennustyöhön.”Pari päivää meni pohtiessa, että lähdenkö. Se ratkesi oikeastaan siinä, että tämän ikäisillä pojilla treenejä on vasta pari kertaa viikossa ja meillä on hyvä kolmen vetäjän ryhmä, eli kuorma ei ole kuitenkaan liian iso”, kertoo Hiekka, joka peliuransa lopettamisen jälkeen huomasi, että kun aiemmin oli käytännössä seitsemän kertaa viikossa lähtenyt itse treeneihin tai peleihin, nyt tekemistä ei ollutkaan samaan malliin.”Kyllä sitä mietti, että mitä keksii tilalle. Sählyä olen hiukan pelannut ja Kyrkkärin ympäri on tullut ajettua fillarilla aika usein. Tunti siinä menee”, naurahtaa urheilumies, jota veri veti takaisin pallon pariin.”Kyllä kotoa piti päästä välillä pois. Nyt olen viikon verran katsellut sivusta treenejä ja koittanut hahmottaa, että mitä pojat osaavat. Harjoitteita on päänuppi täynnä, sillä kyllä tässä niin monen eri valmentajan kanssa on tullut hommia paiskottua. Ensin oli Kauko Salo, joka sai innostettua kaikki niin, ettei sieltä vain malttanut olla pois. Sitten oli Kari Taira, joka varmasti imi oppeja tuolloin Seinäjoella vaikuttaneelta Veijo Wahlstenilta ja homma alkoi olla jo kovempaa. Kun sitten miettii, että Asko Ristimäki ja legendaarinen Hannu ”Köppä” Rajaniemi ovat myös olleet pitkään koutseina, on treenimalleja olemassa. Lisäksi kolmena talvena sain harjoitella aivan loistavan Pertti Lundellin alaisuudessa Porissa. Siinä oli loistava valmentaja, joka ei ikinä huutanut pelaajille, vaan jutteli paljon heidän kanssaan ja vei hommaa suuresti pelien kautta”, kertoo Hiekka.Se on siis ihan varma asia, että nyt 98-pojat saavat valmennusryhmään semmoisen kaverin, joka on nähnyt ja kokenut paljon. Pelejä Mikalle kertyi miehissä noin 300, joten kokemusta on yllin kyllin.”Kyllä sitä jää harjoitteita päähän väkisinkin kun niitä vuosikaudet hinkataan. Kun yhden tötsän paikkaa siirtää pikkuisen, on joku harjoitus seuraavalla kerralla ihan toinen. Ainakaan heti eivät harjoitteet lopu kesken, sen uskallan luvata. Itselleni suurin haaste on se, että pystyn nyt siirtämään nämä harjoitteet tälle tasolle. Joka viikolle on tarkoitus miettiä joku teema ja edetä sitä kautta aina seuraavaan juttuun. Siitä on helppo lähteä jatkamaan”, pohtii Mika tilannetta.Fysioterapeutiksi itsensä kouluttanut Mika pohtii samalla kuitenkin myös tulevaisuutta. Vaikka valmentaminen kiehtookin, on edessä myös opiskeluja, jos kaikki menee nappiin.”Kyllä haluaisin lähteä opiskelemaan OKL:aan. Katsotaan miten tässä keväällä käy. Oma työjuttu on niin vaiheessa, että tämä olisi hyvä homma”, sanoo Mika, jota tällä hetkellä vaivaa hieman murtunut kylkiluu. Sekin tuli, kuinka ollakaan, jalkapallon parissa.”Oltiin pelaamassa umpihankifutiksen MM-kisoissa Ukkohallassa, Hyrynsalmella. Siellä oli semmoiset 30 cm lumisohjoa järven jäällä ja kun kaaduin sinne, joku rojahti päälleni. Pakkohan ne pelit oli loppuun pelata. Oli aika hyistä, mutta meillä oli todella hauskaa. Olimme matkassa semmoisella fysioterapeuttikoulun vanhalla porukalla, jossa olivat mukana mm. Jani Andreasen ja Hannu Ypyä. Vaikka itsekin olen aika vilkas luonteeltani, niin nämä kaverit ovat vielä ihan omassa kastissaan”, nauraa ”Sinnun” kanssa kotinsa jakava Mika.Seuran ja junioreiden kannalta on aivan upeaa, että ”Häjyn” kaltainen kokenut pelimies lähtee mukaan antamaan omia oppejaan uusille sukupolville. Tällaista esimerkkiä kaipaa lisää. TP-Seinäjoen edustusjoukkueen entisiä pelimiehiä saisi lähteä mukaan enemmänkin, sillä siellä sitä taitoa on ja harjoitteita pääkoppa pullollaan. Ainakin 98-pojat saavat olla todella tyytyväisiä syntyneestä ratkaisusta.

Takaisin uutisiin