Haastajilla hankalaa
B-haastejoukkue vieraili maanantaina I-JBK:n vieraana Vaasassa, jossa kotijoukkue oli parempi lukemin 2 – 0. Lukemien olisi pitänyt olla ainakin 2 – 1, mutta maali hylättiin paitsiona, mitä se ei kyllä ollut. Muutenkin tuomarin pilli tuntui soivan paremmin kotijoukkueen eduksi. Toki vahvempaa esitystä pojilta olisi toivottu, mutta peliin vaikuttaa niin monet pienetkin asiat.Haastejoukkueesta oli myös pelaajia loukkaantumisten ja sairastelun sekä Joona Hautalan pelikiellon takia pois, mikä varmasti hieman vaikeutti valmentajien että pelaajien kuvioita. Toinen vierailu tehtiin torstaina, jolloin mentiin VPS-j vieraaksi. Jutun kirjoittaja ehti työmatkan takia paikalle vasta ensimmäisen puoliajan loppuminuuteille, jolloin tilanne näytti hyvältä, tulos oli 0 – 0 ja peli tuntui kulkevan mukavasti, vaikka kotijoukkue olikin ollut hallitsevampi osapuoli. Toinen puoliaika alkoi harmillisesti kotijoukkueen sutaistua Tuomas Tuomaalalta livenneen pallon verkkoon.Haastejoukkue nousi kuitenkin tasoihin n. vartin pelin jälkeen. Aapo Metsä-Ketelän antamasta kulmasta Roope Takala pääsi puskemaan ja Pekka Jaskari ehti riparista pistämään pallon maaliin.Tasoituksen jälkeen pelin hallinta siirtyi haastejoukkueelle, ja muutamia hyviä vetoja nähtiin kuten Aapon vapari yläputkeen. Sitten tapahtui ikävä loukkaantuminen kun Nuutti Turtiainen lensi taistelutilanteessa vasen olkapää edellä maahan ja kivut oli kovat, joten mies autoon ja keula kohti sairaalaa.Loukkaantumisen jälkeen haastejoukkueen pelivire lopahti ja kotijoukkue pääsi kulmahässäkästä tuikkaamaan 2 – 1 ja yliajalla loppulukemat 3 – 1.Kokonaisuutena peli oli kuitenkin parempi kuin maanantain esitys, ja vaikka loukkaantumiset vaivaa joukkuetta kovalla kädellä niin luotetaan silti omaan tekemiseen ja kiristetään tahtia maanantaista lähtien kun päästään nurmelle. Vaasan keskussairaalan palvelusta ei kovin korkeaa arvosanaa voi antaa. Nuutti saatiin hyvin sisälle ja aika nopeasti ensimmäiset kipua lievittävät lääkitykset suoneen, mutta sen jälkeen saatiinkin odotella, ensimmäinen lääkäri siirsi tapauksen toiselle jota taas odoteltiin, kaikki ohikulkijat kyllä kyselivät että oliko kipuja, vaikka Nuutin kasvoilta näki, että kivut oli kovat. Vihdoin kuitenkin saatiin mies röntgeniin jonka jälkeen taas odottelua että lääkäri ehtii katsomaan kuvat, joista paljastui solisluun murtuma. Tieto huojensi mieliä, kun tiedettiin että leikkauspöydälle ei jouduttu. Joten tukiside paikoilleen, vähän kipulääkkeitä matkalle mukaan ja kohti kotia. Viimeiselle sairaanhoitajalle joka Nuuttia hoiti, annamme ruusuja, hän tuntui todella olevan omalla alallaan. Oikein hyvää kesää hänelle TP:n B2 joukkueen puolesta. Nuutti oli myös huojentunut kun pelipaitaa ei tarvinnut leikata pois päältä, vaikka ensimmäinen hoitaja vähän sellaista ehdottelikin ja jotenkin tuntuu että sitä ei annettu leikata kotonakaan, mutta jos niin on käynyt niin kyllä miehelle uusi paita saadaan, kunhan vain mies saadaan ensin kuntoon. Koko joukkue toivoo Nuutille pikaista paranemista. 🙂