Juniorityö TP:n johtoajatus 50 vuotta

Juniorityö TP:n johtoajatus 50 vuotta Kun TP-Seinäjoen 50-vuotisjuhlat lähestyvät, yksi asia on jo ennakkoon aivan varma. Päiväjuhlassa 12.11.05 kello 12 alkaen Törnäväsalin yleisötilat ovat auttamattomasti liian pienet, viimeisetkin istumapaikat ovat täynnä. Liikkeellä ovat TP:n juniorit vanhempineen ja isovanhempineen.Juuri nuorisokoulutus kuningas-jalkapallon saloihin on ollut pysyvänä ideana koko TP:n 50 vuoden taipaleen ajan. Panostukset junioripalloiluun ovat olleet silloinkin keskeisiä, kun seuran edustusjoukkue vuonna 1996 nousi maan korkeimmalle tasolle, Veikkausliigaan.Vuosien jopa vuosikymmenten juniorityön hedelmät ovat kaikkien nähtävissä. Oma edustusjoukkue ja myös naapuriseurojen, jopa laajemminkin, kokoonpanot vilisevät TP:n kasvatteja. Tästä TP:ssä ollaan pelkästään ylpeitä, ei lainkaan kateellisia.Kaikesta hyvästä juniorivalmennuksesta huolimatta jalkapallo on sellainen kansainvälinen urheilumuoto, joka kaipaa myös ulkopuolisia vahvistuksia, jopa ulkomailta saakka. TP:n erinomaiset arkistot osoittavat, että kansainvälisiä vaikutteita ovat seuran riveihin tuoneet kaikkkiaan 42 eri ulkomaalaispelaaja vuodesta 1984 alkaen. Heistä useampina kesinä brasilialainen Betinho, englantilaiset David Wintersgill, Mark Farthing ja puolalainen Jerzy Rutkowski. Oman lukunsa ansaitsee Keith Armstrong, joka esiintyi TP:ssä sekä pelaajana että myöhemmin mainiona valmentajana, joka nosti edustusjoukkueen veikkausliigaan. Armstrongin ohella, jopa vuosilla mitattuna hänen edelleen, nousee kuitenkin Hannu Rajaniemi. Mies valmensi menestyksellisesti TP:n edustusjoukkuetta kahteen otteeseen ykkösessä, yhteensä 8 vuotta. Vakaa talous välttämätönJotta TP-Seinäjoki on kyennyt pyörittämään vuosittain yli 400:aan nousevaa palloilijoiden joukkoa ja heidän jokaviikkoisia pelireissujaan, seuralta on vaadittu jatkuvasti kunnossa olevaa ja riittävää taloutta. Se taas puolestansa on vaatinut seuraväeltä ja viime kädessä hallitukselta viitseliäisyyttä osallistua talkoisiin ja ideointiin uusien tulolähteiden löytämiseksi. Paikoilleen ei ole voitu jäädä hetkeksikään. Ensimmäisenä kymmenenä ja pisempäänkin seura rahoitti tomintansa järjestämällä tansseja ja juhannusjuhlia Törnävän saarella. Lisäksi kustansimme ja toimitimme Seinäjoen Joulu –lehteä vuodesta 1961 aina vuoteen 1989 saakka. Myös joulupukkipalvelu toi kassaan sievoisesti rahaa, sillä joulupukkeja oli liikkeellä jouluaattoisin parisenkymmentä.Myös Seinäjoen leirintäalueen ympärivuorokautinen hoito ja vartiointi ovat kuuluneet seuran työtehtäviin vuodesta 1963 alkaen. Alueen hoidosta olemme tehneet kaupungin kanssa määrävuotiset sopimukset, jotka ovat olleet tunnustetusti edullisia molemmille osapuolille. Kaupungin ei ole tarvinnut huolehtia leirintäalueen jokapäiväisestä hoidosta eikä muun muassa hinnakkaasta yövartioinnista. TP puolestansa on saanut vastapalkkioksi kerätä leiriytymismaksut, myös Provinssirockin aikana, jolloin majoittujia on alueen kapasiteettiin nähden vuosittain jopa liikaakin.Aivan välttämätön pysyvä tulolähde on seuralla ollut vuodesta 1982 alkaen Keskus-Bingo Maakunta-aukion varressa. Useana aikana alan markkinajohtajaksi noussut yritys on takonut markkoja ja euroja TP:n rahakirstuun ja samalla tuonut tullessaan kaikkien urheiluseurojen kipeästi kaipaamaa vakautta talouteen.TP:n liiketoiminnan katukuvaan on vuosikymmeniä kuulunut myös Pallo-Kioski Törnävällä ja aikaisempina vuosina myös Törnävän saaren ravintola.Omien rahapyydysten ohella TP on kiitollinen hyville pankkisuhteilleen alkuvuosikymmeninä Törnävän Säästöpankille ja viimeisten vuosikymmenten ajan ymmärtävälle Etelä-Pohjanmaan Osuuspankille.Mieluisaa on ollut havaita, että eteläpohjalainen yrityskenttä on alkanut yhä enemmän arvostaa TP:n tekemää arvokasta kasvatustyötä. Erityisesti laaja junioritoiminta on saanut monet yrityspomot huomaamaan arvokkaan yhteyden juniorituen ja vastapalveluna yrityksen saaman arvostuksen välillä.Kyläseurasta E-P:n ykköseksiKuudentoista innokkaan törnäväläisen kokoontuminen 9.2.1955 Lennart Martinin tupaan ja Törnävän Pallo 55:n perustaminen on poikinut arvostetun jalkapalloilun erikoisseuran, joka edelleenkin haluaa pysyä tuttuna ja turvallisena TP:nä, vaikka seuran siivet kantavat jo valtakunnan tasolle, jopa ulkomaille saakka. Jo 1980-luvulta saakka TP:ssä on oivallettu jalkapalloilun kansainvälinen luonne. Joka vuosi useat juniorijoukkueet matkaavat turnauksiin eri puolille Eurooppaa, jotkut jopa Amerikkaan saakka. Matkarahat juniorit ja heidän vanhempansa keräävät moninaisista aktiviteeteista, muun muassa pullokeräyksistä Törnävän juhlakentiltä.Kun Paavo Törnävä, asessori Konstantin Törnuddin poika, toi jalkapallon Helsingin opiskeluistaan Törnävälle 1920-luvulla, on esimerkki poikinut hyvän hedelmän, kohoamisen maakunnan kiistattomaksi ykkösseuraksi. Näin siitä huolimatta, että Törnävän kartanon naisväki piti pahana nuorukaisten ryskäämistä jalkapallon kimpussä yömyöhälle Propeerilla, nykyisella maakuntamuseon kentällä. Pojat saattoivat kuitenkin harrastuksensa pitää, sillä heillä oli takanaan asessori Törnuddin näkemys siitä, että nuorukaiset olivat hyvällä asialla.(Teksti: Matti Tuomisto)