Pahlman-rapsaa
Kai Pahlman 2017 Iisalmessa 02 syntyneet pojat
Iisalmessa ensimmäinen peli oli Pallokerho Keski-Uusimaan joukkuetta vastaan. Lähdimme siihen peliin selkeänä haastajana, koska etukäteen vastustajaa oli povattu turnauksen voittajasuosikiksi.
Pelissä kyllä näkyi selkeästi, että heidän pelaajansa olivat isokokoisia, pelitaitavia ja nopeampia kuin meidän pelaajamme.
Emme kyllä antaneet sen näkyä omassa tekemisessämme, vaan haastoimme heidät tosissamme.
Peli oli kyllä heidän hallussaan, me puolustimme kurinalaisesti ja pyrimme riistosta kääntämään pelin mahdollisimman nopeasti. Onnistuimme siinä muutaman kerran varsin mainiosti, paras paikka tuli pelin loppupuolella Konsta Paanaselle, mutta heidän maalivahtinsa torjui tilanteen. Heidän maalinsa oli kuin suoraan Mestarien liigasta, laukaus ylänurkkaan joita harvoin näkee tämän ikäisten sarjoissa.
1-0 -tappio ensimmäisessä pelissä ja fiilis jäi positiiviseksi vaikka tappio tulikin. Peli antoi pojille uskoa ja rohkeutta, koska huomasimme, ettemme ole kovin kaukana Suomen huipusta. Tiukka peli jossa koko jengi taisteli todella hyvällä asenteella.
Perjantaina pelasimmekin sitten jo kaksi peliä.
Aamun peliin lataus oli todella kova, koska vastassa oli Lahden FC Kuusysi. Tiesimme etukäteen, että joukkue on todella fyysinen ja pelaa niin sanotusti sääntöjen rajamailla.
Pelin alussa ensimmäiset 20 minuuttia meillä oli peli täydellisesti hallinnassa ja useampikin loistava tontti tehdä maali, mutta vanha totuus jos et itse tee niin vastustaja rokottaa ja näin sitten kävikin. Hyvän jakson jälkeen hölmöilimme itse peliä avatessa laitaan, meiltä huono syöttö ja vastaan otto ja sen jälkeinen tilanteen pelaaminen kostautui helpohkolla maalilla.
No, tämän jälkeen vastustaja otti käyttöön kaikki mahdolliset konstit sekoittaakseen meidän pelin ja he myös siinä onnistuivat hyvin tehden vielä kulmasta toisen maalin. Maalin jälkeen kovaa pelaaminen jatkui, eikä siinä mitään jos vastustaja pelaa kovaa ja puhtaasti. Mutta kun tilanteissa tultiin sukille, revittiin paidasta, astuttiin varpaille, jopa vähän lyötiin tilanteissa ja aina jälkikäteen niin meidän kiltit pojat olivat kyllä siitä ihmeissään. Niin olin kyllä minäkin koska vastustajan valmentaja suorastaan kannusti heitä tekemään niin, no peli hävittiin saappaat jalassa 2-0. Lopussa saimme kyllä hyvän paineen heidän maalilleen koska heiltä lensi suihkuun yksi pelaaja ja useampi otti varoituksen.
Nyt kun mahdollisuudet kahdeksan parhaan joukkoon olivat menneet, niin seuraavaan peliin oli tosi vaikea valmistautua. Vastassa turnauksen isäntäjoukkue PK-37. Pelihän oli meiltä kyllä tosi sekavaa pallottelua, eikä saatu oikeastaan peliä käyntiin koko aikana. Peli päättyi 0-0 tiukan väännön jälkeen. No, positiivista oli meidän kannustusjoukot jotka pitivätkin kovaa meteliä kannustaen omiaan. Alkulohkon kolmas sija ja totta kai vastaan tulikin sitten FF Jaro ja sehän poikia tietysti harmitti kun noita paikallispelejä tahkotaan muutenkin.
Jaro peli lauantaina aamupäivällä, valmistautuminen oli selkeästi jo parempi vaikkakin pettymys paistoi pojista edelleen ja sehän näkyi meidän pelissä selkeästi. Tässä pelissä meillä ei ollut mitään jakoa vaikka hävittiinkin ainoastaan 2-0. Pelissä näkyi muutaman tärkeän pelaajan poissaolo
Seuraavaksi kohtasimme FC Espoon.
Pelissä olimme ihan hyvin mukana ja peli oli pelillisesti selkeästi parempaa tekemistä kuin edellinen Jaro- peli. Meidän selkeät pallonmenetykset pelinrakenteluvaiheessa vastustaja käytti kyllä hyvin hyväkseen, 4-0 pataan ja matka jatkui kohti jumbofinaalia.
Tilanne oli pojille hieman outo, pelejä pelattuna viisi ja yhtään maalia ei vielä oltu tehty ja omissa oli soinut ihan riittävästi. Sunnuntaiaamuna pidimme vähän pidemmän palaverin jossa kävimme henkilökohtaisesti jokaisen pelaajan tekemiset turnauksessa läpi vahvuuksineen sekä heikkouksineen.
Puhuimme myös siitä että jokainen pelaaja voi olla ylpeä siitä että on mukana tällaisessa turnauksessa missä taso on todella kova , eihän täällä ole yhtäkään huonoa joukkuetta ja jokaisen pelaajan pitää pelata koko ajan taitojensa ylärajoilla. HUOMIO JÄTKÄT TÄÄLLÄHÄN PELAA SUOMEN PARHAAT.
Viimeinen peli Sunnuntai-aamuna ja vastassa toisen kerran PK-37, nyt pelissä ei ollut epäselvyyttä kumpi on parempi joukkue, voitto 6-0 ja peli oli jotenkin vapautunutta ja peli-ilme oli tosi positiivinen. Maalihanat aukesivat oikein kunnolla maalintekijöinä Ali, Jackson, Jean sekä Say Reh tehden hattutempun.
Selkeitä huomioita turnauksesta: Olimme selkeästi fysiikassa kärkijoukkueita jäljessä, ja nyt tarkoitan koko turnausta, yksittäisissä peleissä pärjäämme hyvin, mutta kun pelaamme useamman tämän tasoisen pelin niin emme enää jaksa ja teemme helppoja virheitä joista kyllä rangaistaan heti. Olimme isoja seuroja jäljessä oikeastaan vähän joka osa-alueella. Varmasti yksi syy on se että meidän alueella emme saa riittävästi kovia pelejä.
Toisena näkisin selkeästi sen että meillä yhdistetään kilpaurheilu ja harrastustoiminta ja joudumme tekemään kompromisseja pelaajien suhteen, kun taas isot seurat valitsevat pelaajat turnaukseen isosta määrästä pelaajia, ja heillä on joukkueessa joka osallistuu turnaukseen kaikki sitoutuneita kilpaurheilutoimintaan. Myös monet isot seurat olivat matkassa yj-joukkueilla.
Tulevaisuudessa meidänkin alueella olisi järkevää tehdä enemmän yhteistyötä ja tehdä yj-joukkueita PSL/ SM-lopputurnaukseen. Näin varmistaisimme sen että meidän alueen parhailla pelaajilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä joka vuosi kyseiseen turnaukseen, tai ainakin taistella sinne pääsystä paremmin eväin.
Kokonaisuutena olen tyytyväinen pelaajiemme tekemiseen turnauksessa, jokainen pelaaja varmasti yritti parhaansa ja myös niitä onnistumisen hetkiä koettiin. Kiitos VIFK:n pelaajille ja seuralle mahtavasta yhteistyöstä. ISO KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE!!!!!!!!!
ps. Pelaajien vanhemmat olivat upeasti mukana kannustaen meitä jokaisessa pelissä
Terveisin Eski