TP-55 / TP-SEINÄJOKI / SJK-JUNIORIT 70 VUOTTA 9.2.2025
SYNTTÄRIVIIKON POIMINTOJA vol 1.
Seinäjoen Jalkapallokerho-juniorit perustettiin alun perin 9.2.1955 ja nimeksi valittiin TP-55, Törnävän Pallo-55. Nimestä voi päätellä, mistä päin silloista kauppalaa seura on lähtöisin. Myöhemmin nimi muutettiin TP-Seinäjoeksi, koska silloin Urheiluruudussa uutisoitiin myös Ykkösen ja muistaakseni Kakkosen otteluiden tulokset. Urheiluruudun reporttereilla ei ollut oikein tarkkaa tietoa TP-55:n kotipaikasta ja niinpä me olimme milloin Tornion Pallo, Tyrnävän Pallo, Tampereen Pallo tai joku muu futisseura, johon TP voisi liittyä. Edustusjoukkueen nimenmuutos SJK:ksi tapahtui 2007, jolloin TP-Seinäjoen ja Sepsin edustusjoukkueet yhdistettiin. Sepsi ja TP jatkoivat omilla nimillään junioripuolella mutta vuonna 2011 TP-Seinäjoki muutti nimensä SJK-junioreiksi tuodakseen yhtenäisyyttä kaupungin jalkapalloiluun ja myös siksi, että Suomen Palloliitto käsittelee SJK Oy:tä ja SJK-junioreita samana seurana Palloliiton tasoarvioinneissa, jossa olemme korkeimmalla eli 5:llä tasolla.
Peliasu
Pian seuran perustamisen jälkeen johtokunta päätti seuran väreiksi keltaisen paidan, jossa mustat hihansuut, kaulus ja kaula-aukko. Housujen värin tuli olla musta ja sukat mustat keltaisella raidoituksella. Tällaisia asusteita ei Seinäjoelta löytynyt ja johtokunnan jäsen Aarne Martin löysi työmatkallaan Vaasasta urheiluliike Pallo-Palosta oranssit pelipaidat ja otti riskin ja teki kaupat. Myöhemmin seuran nimenvaihdon yhteydessä päätettiin vaihtaa peliasu oranssi-mustasta musta-kultaan.
Talous
Seuran alkuvuosien talous perustui tanssien järjestämiseen ja otteluiden pääsymaksuihin. Hieman myöhemmin alettiin järjestää Törnävänsaarella juhannusjuhlia, joista tuli talouden perusta moneksi vuodeksi. Tosin muutamana vuonna järjestämisoikeudesta oli kiistaa muiden yhdistysten kanssa. Myöhemmin lisätuloja toivat Seinäjoen Joulu -lehden myynti, baari Pruukintupa ja leirinnän pidosta tehty sopimus kaupungin kanssa. Seura rakensi pienen myynti- ja valvontakioskin nykyisen Sorsanpesän ja Hamarintien sillan väliin. Myös urheiluasujen mainokset alkoivat tuoda hieman kassaan täytettä. 1971 leirinnän kioski siirrettiin nykyiselle paikalleen ja se korvattiin pian uudella ja isommalla rakennuksella grilleineen ja veikkauspisteineen. 1979 järjestettiin ensimmäinen Provinssirock ja se on ollut sen jälkeen merkityksellinen apu taloudenhoidolle. Tokihan Provinssi on edelleenkin huomattava tilaisuus seuran varainhankintaan mutta seuran hallinnoima tila rajoittuu pelkästään leirintäalueeseen ja siten leirintätulot Provinssin osalta ovat pudonneet. 1980-luvun loppupuolella alettiin kerätä junioreiden vanhemmilta ns. seuramaksuja, joka on tietynlainen kivijalka perustoimintojen onnistumiseksi. Vaikka seurassa ei kenelläkään ollut tietoa eikä kokemusta konebingosta, päätettiin moiseen asiaan käydä tutustumassa KPS:n bingossa Kokkolassa. Koneet vuokrattiin ja asennettiin silloisen SOK:n, nykyisen Osuuspankin tiloihin, josta pian siirryttiin Maakuntatalon kellariin. Meno oli niin hurjaa, että pian avattiin toinenkin bingo. Meno alkoi kuitenkin hyytyä 2000-luvun lopussa ja bingo toisensa jälkeen lopetti. Yhteistyösopimukset ovat pitkään olleet merkittävä tulonlähde meidänkin seuralle. Seuran toiminnan laajuutta ja laatua haluttiin parantaa ja sen on osaltaan mahdollistaneet monet Palloliiton projektit, joilla on saatu palkattua tekijöitä. Jos on lukenut seuran 70-vuotishistoriikin, ei voi olla huomaamatta, että taloudesta huolehtiminen on kaikkina aikoina ollut elinehto. Vuosien saatossa vain keinot ovat muuttuneet.
Seuran synttäriviikolla historiikki ”Juuret Pruukissa, Törnävän jalkapallon tarina” 25€ Wallsportin kioskista.
