Uutiset

TP-Seinäjoki juhli tyylillä TP-Seinäjoen 50-vuotisjuhlallisuudet jatkuivat lauantai-iltana Törnäväsalin yläaulassa. Paikalle oli saapunut peräti 200 kutsuvierasta, jotka koostuivat mm. TP:n yhteistyökumppaneistaja ja -seuroista, valmentajista, joukkueiden johdosta, nykyisistä ja entisistä pelaajista sekä seuraveteraaneista puolisoineen.Illan ohjelmassa oli mm. Palloliiton tervehdys, jonka toi Piirin puheenjohtaja Erkki Peltonen, ansiomerkkienjakoa, kunniapuheenjohtaja Matti Tuomiston lyhyt tiivistelmä seuran historiasta, viihdeohjelmaa loistavan imitaattoritaiteilija Mika Ala-Panulan johdolla. Tyylikkäästä musiikista tilaisuudessa vastasi pianisti Raili Peltonen. Hannu Siirilän herkullinen juhlapöytä kruunasi illan. Tärkeintä juhlaillassa oli kuitenkin vapaamuotoinen seurustelu ja hauskanpito.Ohessa kuvia illasta ja kuten kuvat kertovat, tunnelma oli korkealla.

Puheenjohtajan avaussanat juhlassa TP-Seinäjoen puheenjohtaja Jukka Saarijärvi avasi seuran juhlallisuudet lauantain tilaisuudessa seuraavalla puheella:—–"Arvoisat kutsuvieraat, hyvät TP:läiset. Puoli vuosisataa on kulunut siitä, kun seuramme perustettiin. Emme ole kovin kaukana juuriltamme. Seura perustettiin Martinin talossa n. 300 metriä kaupungille päin paikasta, jossa olemme nyt. Joku voisi tietenkin sanoa, että eipä ole pitkälle päästy. Minä sanoisin, että ei ole haluttukaan. Miksi meidän pitäisi luopua niistä hyvistä periaatteista, jotka olivat jo seuran perustamisen aikoina toiminnan kulmakiviä. Näistä kulmakivistä tärkein on ollut talkootyö. Vuosien varrella sanan merkitys on hieman muuttunut, mutta silti tänäkään päivänä seuramme toiminta ei olisi näin laajaa eikä toimintaa olisi niin paljon tavallisen sarjatoiminnan lisäksi, kuin TP:ssä on ollut jo vuosikymmeniä. Tästä suuri kiitos nykyisten ja entisten junioreiden vanhemmille, jotka ovat ymmärtäneet seuran yhteisten ponnistusten, kuten Provinssirokissa seuran eteen tehtävän työn merkityksen. Vuosien myötä tapahtuma on ymmärretty myös entistä tärkeämmäksi tapahtumaksi oman joukkueen osalta, sillä jo monia vuosia seura on tarjonnut talkoissa mukana oleville perinteisen ruuan ja juoman lisäksi jotakin muutakin, joka edesauttaa tulevan kauden toimintaa.Edustusjoukkueen osalta puoli vuosisataa on tarjonnut seuralle kokemuksia piirin alimmalta tasolta aina maamme korkeimpaan liigaan. Oheistuotteina ovat tulleet tunnettujen englantilaisten ja skottilaisten liigaseurojen harjoitusleirit ja ottelut Seinäjoella, yksittäisten nuorten pelaajiemme ja kokonaisten joukkueiden vierailut ulkomaisten liigaseurojen vieraina. Kansainvälisyys on ollut arkipäivää jo pitkään TP:ssä, eikä se ole huono asia kansainvälistyvässä maailmassa varsinkaan junioreiden kannalta.Seura on kasvanut vuosien varrella huimasti sekä talous- että palloilupuolella. Kasvu on vuosien mittaan vaatinut päätoimisten työntekijöiden palkkaamista sekä jatkuvaa haasteisiin vastaamista urheilupuolella. Valitettavasti molemmilla osa-alueilla jää historiaan joitakin punakynämerkintöjä seurajohdon yltiöpäisyydestä. Niistäkin on selvitty ja niitä asioita on jo helppo muistella. Kuitenkin toivon, että niistä asioista otimme opiksemme emmekä aivan äkkiä unohda, miksi ahdinkoon jouduttiin.Seuratoiminnassa mukana olevat tietävät, että vaikka se on aikaa vievää, niin sen kautta saa sellaisia kokemuksia ja elämyksiä, joita ei välttämättä saa ihan joka harrastuksessa. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että koko tunteen skaala on ollut esillä vuosien mittaan isojen ja pienten poikien kanssa touhutessa. Eniten henkilökohtaista katu-uskottavuutta ja miehistä karskiutta kyyneleiden vieriessä ja niitä salaa kuivatessa on vähentänyt esimerkiksi seuraava tapaus: Olimme käyneet eräällä Englannin reissulla Trocaderossa, joka on melkoinen peliareena Lontoon keskustassa. Jokirannan Jykä oli voittanut siellä melkein kokoisensa Tipin. Totesimme, että hieno homma, mutta viimeistään lentokoneeseen mennessä tulee ongelmia jättikokoisen Tipin kanssa. Metrossa istuessamme joku ehdotti Jykälle, että hän antaisi Tipin vaunun perällä äitinsä kanssa istuvalle pikkutytölle. Vaatteista päätellen äiti ja tytär eivät kuuluneet äveriääseen kansanluokkaan vaan päinvastoin. Jykä kävi antamassa Tipin tytölle ja hänen ilmeensä oli sellainen, jota en koskaan unohda. Jykän epäitsekäs teko ja köyhän tytön spontaani ilo kolahtivat heti Top ykköseksi sarjassa elämyksiä futiksen parissa.Toisaalta selkeään moittimiseenkaan ei aina voi närkästyä tai loukkaantua. Olimme eräänä keväänä H-junnujen kanssa heidän uransa ensimmäisessä turnauksessa Lappajärvellä. Molemmissa joukkueissamme oli kolme ketjua ja muutama poika vielä niiden lisäksi. Yksi valmentajista hoiti peluuttamisen, toinen yritti pitää seuraavan ketjun pojat valmiina kentänlaidalla ja seurasi kellosta, että kaikki kentälliset saavat pelata yhtä paljon. Sekoiluahan homma oli meidän puolelta, kun vasta äsken kentälle menneet pelaajat vaihtaa uuteen ketjuun aina kuuden minuutin välein ja tappio oli kohtalomme poikien uran ensimmäisessä ottelussa. Myös toinen joukkueemme hävisi Lappajärvelle ja niinpä poistuessamme kentältä bussiin, oli erään pelaajamme äiti odottamassa Siiri Angerkosken Justiina-tyyppisessä asennossa ja ilmoitti tiukkaan sävyyn, että on vissiin tehty valmennuksessa virheitä, kun Lappajärvellekin hävitään!50 vuotta takana. Miten tästä eteenpäin? Selkeitä uhkakuvia talouden puolella ovat kansallisella tasolla valtiovallan suunnitelmat yhteiskunnallisesti merkittävää työtä tekevien seurojen, jollaiseksi TP:kin luetaan, verolle panemisesta ja paikallisesti Maakunta-aukion tiistaina tuleva ratkaisu. TP:n ”hermokeskus, ” bingo ja toimistotilathan sijaitsevat Maakunta-aukiolla. Molemmat tulevaisuuden uhkat vaikuttavat TP:n tulevaan toimintaan oleellisesti.Toisaalta, ongelmia on ollut ennenkin. Meidän tehtävämme ei ole keksiä selityksiä, miksi jotakin asiaa ei voida tehdä. Meidän tehtävämme on keksiä ratkaisut ongelmiin.Aika usein olemme siinä onnistuneetkin. Aika usein olemme saaneet apua seuraihmisiltä. Meillä ei ole muuta tietä kuin yhteistyö emäseuran ja joukkueiden vanhempien kanssa. Ilman sitä olemme kenraaleja ilman joukkoja."

SPL:n Timo Huttusen juhlapuhe Suomen Palloliiton nuorisopäällikkö Timo Huttunen oli TP-Seinäjoen juhlavieraana seuran juhlallisuuksissa viikonloppuna. Seuraavassa Huttusen juhlapuhe kokonaisuudessaan:—–"Arvoisa TP-Seinäjoen kunniapuheenjohtaja, seuran johtokunta, Hyvät TeePeen juniorit, vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat, valmentajat ja muu seuraväki!Jalkapallo on maailman levinnein ja harrastetuin urheilumuoto. Jalkapalloa pelataan yhteensä 207 jäsenliitossa ympäri maailmaa. Mainittakoon, että YK:ssa on Sveitsin liittymisen myötä nyt 198 jäsentä. Lajin sanotaan muodossa tai toisessa vaikuttavan noin Miljardin ihmisen arkeen.Suomessa jalkapallotoiminnassa on viikkotasolla mukana viimeisen Liikuntagallupin mukaan lähes puoli miljoonaa ihmistä. 261 000 lasta ja nuorta, 117 000 aikuista sekä 84 000 vapaaehtoistoimijaa tekevät jalkapallotoimijoista niin suuren kansanliikkeen, että ei ole aivan sama millä periaatteilla toimimme. Sen vuoksi on erittäin upea asia, että Liittokokous v. 1991 vahvisti suomalaiselle jalkapallolle oman arvopohjan, Vihreän Linjan, joka alusta saakka on liittoliturgisten lupaustason puheiden sijasta pyrkinyt vaikuttamaan jalkapalloperheen jokapäiväiseen arkielämään. Tästä hyvänä osoituksena laaja ja tunnustettu Fair Play – työ, joka näkyy ennen kaikkea lajin ja siinä monin eri tavoin vaikuttavien ihmisten kunnioittamisena. Vihreä Linja johti aikanaan Fair Play – valiokunnan syntymiseen, v. -95 kiitoksen ja kannustuksen kulttuurin viestinviejän Vihreän Kortin ja myöhemmin v. -99 Kaikki Pelaa – ohjelman syntymiseen.Suomeen jalkapallo tuli brittiläisten merimiesten ja kauppiaiden mukana 1890 – luvulla. Ensimmäiset seurat perustettiin vuosisadan vaihteessa ja ensimmäisen kerran mestaruudesta oteltiin 1905, toisin vielä epävirallisesti. Ensimmäinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu käytiin Helsinki Unitaksen ja pietarilaisten välillä jälkimmäisten voittaessa 0-3. Kuuden seuran kokouksen voimin perustettiin Suomen Palloliitto v. 1907. Tuohon aikaan jalkapallo pelattiin jo 15 seuran voimin. Ensimmäinen maaottelu pelattiin Ruotsia vastaan 1911. Lopputulokseksi saatiin 2-5. Tukholman olympiakisoissa 1912 Suomen voitot Italiasta ja Venäjästä jäivät yleisurheilusankareidemme mainetekojen varjoon. Seuraava merkkipaalu jalkapallotoiminnan kehittymiselle oli 1950 – luvulla kun sotien jälkeen kaikki seurat liittyivät Palloliiton lipun alle. Samalla jalkapallosta tuli Suomen suurin urheilumuoto. Seuraava kehityksen siemen kylvettiin 1970 ja 1980 – lukujen taitteessa kun Suomeen alettiin rakentaa ympärivuotisia olosuhteita täysimittaisten jalkapallohallien muodossa. Tämän seurauksena nuoret lahjakkuudet saivat harjoitella asianmukaisissa olosuhteissa leveysasteidemme ankaruudesta huolimatta. Näin Aulis Rytkönen, Jussi Peltonen ja Arto Tolsa alkoivat saada seuraajikseen maailmallakin tunnettuja huippupelaajia kuten Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Teemu Tainio, Antti Niemi ja Mikael Forssell. Naisten läpimurtovuotena 2005 nimensä ikuisiksi ajoiksi suomalaiseen futishistoriaan ovat lyöneet mm. Laura Kalmari, Anne Mäkinen, Anna-Kaisa Rantanen ja Satu Kunnas.Suomessa on 20 täysimittaista jalkapallohallia sekä lähes 50 pienempää harjoitushallia. Viimeisimpänä tärkeänä olosuhdetekijänä on alettu rakentaa lämmitettäviä kolmannen sukupolven jalkapallonurmia, jotka paitsi tarjoavat hyvät talviolosuhteet, antavat luonnonnurmea monikertaisesti enemmän käyttöaikaa. Uusilla jalkapallonurmilla voidaankin pelata vaikka kellon ympäri. Ne ovat todellisia koko kansan liikuntapaikkoja.Tänä päivänä suomalainen jalkapallotoiminta on vahvempaa kuin koskaan. Jalkapalloperheen yhteinen visio kurkottelee kuluvan kauden miesten A – maajoukkueen vaisuista esityksistä huolimatta naisten A – maajoukkueen esimerkkiä noudattaen kohti ensimmäistä miesten arvoturnausta kolmen päätulostavoitteen voimin. Seuratoiminnan kehitysohjelma Futuron tavoitteena on tarjota laajaa ja monipuolista koulutustoimintaa kaikille seuratoiminnan eri sektoreille. Futuro – vision mukaan jalkapalloseurat ovat oman alueensa osaamiskeskuksia. Huippujalkapallon kehitysohjelma Litin tavoitteena on kehittää jalkapallon valmennustoimintaa siten, että suomalaisilla maajoukkueilla selviydytään tulevaisuudessa jalkapallon arvoturnauksiin sekä miehissä että naisissa. Naisissa tämä tarkoittaa FIFA – rankingissa nykyisten asemien säilyttämistä ja miehissä 10 – 20 sijan nousua.Lasten ja nuorten kehitysohjelma Kaikki Pelaan tavoitteena on ottaa vastuuta lasten ja nuorten jokapäiväisestä elämästä yhdessä kodin, koulun ja muiden tahojen kanssa. Kaikki Pelaa – visiossa jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus harrastaa jalkapalloa hänen omilla ehdoillaan.Suomalaisen jalkapallon tavoitteena on lajin kehittäminen kaikilla mittareilla tarkasteltuna maan suosituimmaksi urheilulajiksi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kaikilta lajin parissa toimivilta yhteistä näkemystä keinoista ja toimintaperiaatteista. Haluamme kasvaa ja kehittyä, mutta hallitusti ja kestävän kehityksen keinoin Vihreän Linjan arvot kirkkaina mielessämme.Tuhannessa seurassamme päivittäin tapahtuva mittaamattoman arvokas vapaaehtoistyö on koko jalkapallotoiminnan keuhkot. Ilman lasten vanhempia, joukkueiden taustahenkilöitä, seurajohtoa, erotuomareita ja muita monin eri tavoin toimintaamme mahdollistavia ihmisiä ei jalkapallotoimintaakaan olisi. Seuratoiminnan tueksi Palloliitossa käynnistettiin vuoden 2001 alusta Kaikki Pelaa – sinettiseuratoiminta. Sinettiseurat ovat lasten ja nuorten urheilun laatuseuroja, jotka ovat saaneet sinetin tunnustuksena laadukkaasta ja asianmukaisesti dokumentoidusta seuratoiminnastaan. Jalkapallolla on tällä hetkellä yhteensä 38 sinettiseuraa, joissa harrastaa n. 30 000 tyttöä ja poikaa. Sinettiseuroja on yhteensä 30 lajissa n. 400. Jalkapallon tulevaisuus näyttää hyvältä. Seuratoiminta kasvaa ja kehittyy, uusia harrastajia tulee vuosittain mukaan enemmän kuin vanhoja poistuu ja toimintaa varjostanut dropout – ilmiö on ainakin jalkapalloa harrastavien kohdalla kääntynyt laskuun. Yhteisten arvojen pohjalta tehty laaja ja moniarvoinen työ tyttöjen ja poikien sekä naisten ja miesten jalkapallon hyväksi kasvaa korkoa korolle ja ennen kuin huomammekaan myös unelma arvoturnauspaikoista konkretisoituu. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan lisääntymisen ansiosta jalkapalloperheen viesti voidaan kääntää aikaisemman ”Mitä yhteiskunta voi antaa jalkapallolle?” – sijasta muotoon ”Mitä jalkapallo voi antaa yhteiskunnalle?” ”Paljon ja monilla eri sektoreilla” on ainakin minun henkilökohtainen vastaukseni. TP – Seinäjoki on nyt 50 – vuotias, vain vuotta nuorempi kuin Euroopan jalkapalloliitto UEFA ja Palloliiton taitokilpailutoiminta. Sinettiseuratoiminta on meille Suomen Palloliitossa ylpeydenaihe. Te Teepeeläisinä olette Sinettiseuratoiminnassa vahvasti mukana olevina kunniaksi paitsi Seinäjoelle ja Vaasan piirille myös omalta osaltanne koko suomalaiselle jalkapalloperheelle.Itselleni TP: n erinomaisesta seuratoiminnasta nousevat päällimmäisinä mieleen kv. toiminta, eteläpohjalainen laadukas ja laaja talkoohenki, asioiden jämpti hoitaminen piirin ja liiton suuntaan sekä oranssipaidat, joita vastaan omilla valmentamillani joukkueilla on aina ollut vaikeuksia. Elävästi mieleen on jäänyt C –nuorten Kai Pahlman –lopputurnaus Kokkolassa 1995, jolloin oranssilla hiusvärillä sonnustautuneet teepeeläiset mäki – maunusten ja muurimäkien johdolla voittivat valmentamani Joensuun Ratanat alkulohkon ottelussa 4-3. Myöhemmin Vaasan piirin nuorisopäällikköajoista alkaen muistan seuranneeni Janne Sallin, Jyri Hietaharjun, Mikael Muurimäen ja erityisesti viimeaikoina Toni Lehtisen uran kehittymistä. Hyvällä futiksen peruskoulutuksella pääsee pitkälle ja siinä TP on aina ollut vahva. Jos jotain saa vielä toivoa, toivoisin seuraväeltänne aikaisempaa vieläkin vahvempaa osallistumista osaamisenne jakamiseksi myös piirin ja liiton eri luottamustehtävissä. Toiminnassanne on paljon asioita, joista suomalaisella jalkapalloperheellä on paljon opittavaa.Teille hyvät seinäjokelaiset futislapset ja – nuoret valmentajineen ja vanhempineen haluan lainata kahden erittäin tunnetun eurooppalaisen jalkapalloihmisen Alfred Galustianin ja Charlie Cooken ajatuksia, jotka on kirjattu yhdeksänkohtaiseksi huoneentauluksi junnuille: 1) Taito Et voi koskaan harjoitella taitoasioita liikaa. Jalkapallo on taitolaji, minkä vuoksi on tärkeätä harjoitella jatkuvasti kehittääksesi osaamistasi. Muista kuitenkin, että harjoittelemiesi taitojen tulee liittyä peliin ja pelaamiseen. 2) NopeusOn tärkeätä kehittää sekä ajattelua että fyysistä nopeutta pelaamisessa, jotta osaat käyttää taitojasi pelinomaisella tavalla. Päätöksentekokykysi kehittyy pelaamalla runsaasti pienpelejä.3) JaksaminenTerveelliset ruokailutottumukset, riittävä lepo sekä säännöllinen ja monipuolinen harjoittelu ovat tärkeitä tekijöitä kehityksen tielläsi hyväksi jalkapalloilijaksi.4) PelikäsitysPelin ymmärtäminen kehittyy pelaamalla mahdollisimman paljon – erityisesti erilaisia pienpelejä. Jalkapallo on todella monipuolinen ja haastava peli, mutta mitä enemmän pelaat, sitä paremmin opit toimimaan erilaisissa vaihtelevissa päätöksentekoa vaativissa pelitilanteissa.5) AsenneTee aina parhaasi. Et voi voittaa jokaista pelaamaasi ottelua. Opettele tekemään parhaasi jokaisessa harjoituksessa ja ottelussa riippumatta siitä, mikä on pelin tilanne.6) ItsekuriMikäli haluat tulla todella hyväksi pelaajaksi sinun tulee harjoitella runsaasti ja erityisesti omalla ajallasi. Tämä tarkoittaa erityisesti vanhemmalla iällä sitä, että joudut toisinaan tekemään valintoja harjoittelemisen jonkin muun mielenkiintoisen tekemisen välillä.7) ItseluottamusItseluottamus on kaiken A ja O. Joskus se erottaa hyvän ja erinomaisen pelaajan toisistaan. Voit saavuttaa hyvän itseluottamuksen ottamalla vastuuta harjoitustottumuksistasi ja huomatessasi kehittyväsi oman tekemisesi ansiosta. Ollaksesi hyvä pelaaja sinulla tulee olla hyvän taidon lisäksi myös hyvä ja oikea asenne siihen, mitä kulloinkin teet.8) Fair PlayJokaisella jalkapallopelaajalla on velvollisuus pelata reilusti. Kunnioita joukkuetovereitasi, vastustajia, erotuomareita sekä jalkapalloa urheilulajina esiintymällä kentällä ja sen ulkopuolella sen arvon mukaisesti.9) Nauti!Myös maailman parhaat pelaajat ovat aloittaneet jalkapallon nuorena, koska he nauttivat siitä. Nauti pelistä! Näillä sanoilla haluan toivottaa teille mitä parhainta onnea seinäjokelaisen jalkapallon suurena juhlapäivänä, TP: n 50 – vuotisjuhlassa! Lämpimästi tervetuloa sinettiseuraperheeseen!"

Sinetti on merkittävä asia TP-Seinäjoen lauantain juhlallisuuksissa vastaanottama Nuori Suomi –sinetti erittäin merkittävä asia 50-vuotiaalle seuralle.TP on viime vuosina profiloitunut nimenomaan kasvattajaseurana, jolla on tällä hetkellä noin 400 rekisteröityä pelaajaa. Vaasan pallopiirin alueella vain VPS:llä ja VIFK:lla on enemmän junioripelaajia.Sinettiseura-statuksen saaminen edellyttää tiettyjä laatukriteereitä seuratoiminnalta ja nostaa siten seuratoiminnan tasoa. Sinetti ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan se myös velvoittaa seuraa jatkuvasti kehittämään toimintaansa seuran omista lähtökohdista. Tämä asettaa uusia vaatimuksia mm. seuran parissa toimiville juniorivalmentajille ja joukkueenjohtajille.Seuratoiminnan tason nousemisen lisäksi sinettiseurana toimiminen yhtenäistää joukkueiden toimintaa seuran sisällä. Yhteiset suuntaviivat helpottavat seuran kehittämistä myös kokonaisuutena.Suomen Palloliiton nuorisopäällikkö Timo Huttunen ja SPL:n Vaasan piirin nuorisopäällikkö Sami Nikkola luovuttivat komean sinetin TP-Seinäjoelle pelikauden 2005 päätös- ja seuran 50-vuotisjuhlatilaisuudessa.

Ansiomerkkisadetta Törnäväsalissa TP-Seinäjoen 50-vuotisjuhlissa jaettiin runsaasti ansiomerkkejä seuran ja jalkapallon parissa ansioituneille.Korkeimman kunnianosoituksen eli Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin saivat TP-Seinäjoen nykyinen puheenjohtaja Jukka Saarijärvi ja seuran A-junioreita tällä hetkellä valmentava Jouko Risikko. Pitkiä päiviä lajin ja TP:n hyväksi jo useamman vuoden tehnyttä Asko Ristimäkeä puolestaan muistettiin SPL:n hopeisella ansiomerkillä.SUOMEN PALLOLIITON JA SPL:N VAASAN PIIRIN ANSIOMERKIT:Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki:Jukka SaarijärviJouko RisikkoSuomen Palloliiton hopeinen ansiomerkki:Asko RistimäkiSPL:n Vaasan Piirin kultainen ansiomerkki:Jukka SaloIsmo KoskelaPasi PerastoRisto SeppelvirtaPasi KorkkiSimo SariolaHannu HuillaTP-SEINÄJOEN OMAT ANSIOMERKIT:Kultainen:Antti Svahn (nro 13)Kari Saarikoski (nro 14)Erkki Ristimäki (nro 15)Raimo Haapoja (nro 16)Tarmo Rasku (nro 17)Pauli Viitanen (nro 18)Hopeinen:Erkki Saari (nro 27)Erkki Kiviranta (nro 28)Pentti Ritala (nro 29)Kari Hietamäki (nro 30)Ismo Koskela (nro 31)Risto Seppelvirta (nro 32)Esko Lähdesmäki (nro 33)Markku Mäki (nro 34)Simo Sariola (nro 35)Olli-Matti Matihalti (nro 36)Juhani Alakotila (nro 37)Pronssinen:Heikki Hakanen (nro 41)Hannu Latva-Mäenpää (nro 42)Jukka Salo (nro 43)Esa Ylinen (nro 44)Asko Ristimäki (nro 45)Pekka Lehtinen (nro 46)Hannu Huilla (nro 47)Timo Marjanen (nro 48)Minna Leppänen (nro 49)Tarmo Luhtanen (nro 50)Esa Haanpää (nro 51)Jarmo Tervasmäki (nro 52)Tapani Leimola (nro 53)Jari Kujala (nro 54)Arvo Kukk (nro 55)Pasi Korkki (nro 56)Timo Hämäläinen (nro 57)Reijo Leppä (nro 58)Visa Vihanta (nro 59)Keijo Kotamäki (nro 60)Juha Kallionpää (nro 61)Harri Ala-Lahti (nro 62)Anssi Latvala (nro 63)Sami Asumus (nro 64)Markku Salmenkangas (nro 65)Helena Koivusaari (nro 66)Kauko Valli (nro 67)Hannu Rajaniemi (nro 68)Heikki Ylihärsilä (nro 69)Katariina Mäkelä (nro 70)Pasi Oksanen (nro 71)

Ville Ylinen vuoden pelaaja
TP-Seinäjoen oma kasvatti Ville Ylinen palkittiin vuoden pelaajana pelikauden 2005 päätöstilaisuudessa. "Ylli" pelasi hienon kauden edustusjoukkueen keskikentällä ja paukutti takuuvarman puolustuspelaamisen ohella kolme maalia Kakkosen länsilohkossa.TP:tä lähes 20 vuotta johtanut Matti Tuomisto vastaanotti lauantaina seuran kunniapuheenjohtajan nuijan.KAUDEN PALKITUT:Kunniapuheenjohtaja: Matti TuomistoVuoden pelaaja: Ville YlinenVuoden junioripelaaja: Jere JääskeläinenVuoden esimerkkinuori: Jani LeimolaVuoden valmentaja: Petri Kangaskokko ja Tapani LeimolaAskon maalivahtipalkinto: Topias MäkiTP-perhe: Liisa ja Reijo Lepän perheTP-viiri: Ismo KoskelaERIKOISPALKINNOT JOUKKUEITTAIN:Edustusjoukkue:Petri Niemi, Antti Kuismala, Jarkko Mäki-MaunusEpulin malja: Ville PekkanenA-nuoret:Henri Järvenpää, Jyri Jokiranta, Pekka VäänänenLetsonin malja: Juha KoskiahdeB I-joukkue:Jere Jääskeläinen, Anssi Syrjämäki, Topias MäkiB-jun. kiertomalja: Rami SariolaB II-joukkue:Olli Rintamäki, Juuso Saarela, Olli Ala-FossiC90-juniorit:Juho Mäki-Maunus, Saku Koskinen, Tuomas LaitalaC91-juniorit (I):Juho Pajula, Jarkko Koskela, Juuso KoskelaReijo Toivosen kiertopalkinto: Jaakko LampiC91-juniorit (II):Eetu Korpela, Joonas Suomela, Joose AhopeltoD92-juniorit (I):Eero Rantanen, Jesse Mäntylä, Janne Salo-TuiskuD92-juniorit (II):Juha Kauma, Jyri Korkea-aho, Jari VälkkyD93 Liverpool:Markus Peltola, Aleksi Frimodig, Jesse JääskeläinenD93 Chelsea:Petteri Pölönen, Joel Perasto, Anssi Rinta-AntilaE94 Inter:Atte Kultti, Juha Lahtinen, Otto NyyssöläE94 Juventus:Raitt Peltoja, Oskari Mikkilä, Aleksi SalorantaF95 Arsenal:Eetu Korhonen, Visa Noponen, Mikko LähdeF95 Barcelona:Juuso Haapamäki, Aleksi Rantala, Kalle LaitilaF95 Monaco:Arttu Mattila, Petteri Puumala, Konstantin IakovlevG96-oranssi:Miika Huumo, Mikko Lampinen, Miro RuismäkiG96-vihreä:Joona Ala-Hukkala, Aleksi Kangas, Tuomas LähdesmäkiH97-juniorit:Antti Palomäki, Janne Autio, Jesse VälimäkiPallokoulu-vanhemmat:Miika Lehtola, Eetu Mäkelä, Konsta Keski-Hynnilä-nuoremmat:Lauri Pajumäki, Riku Toman, Jussi PetäjävirtaSPL:n Vaasan piirin hopeinen taitomerkki:Eero Rantanen, Tino Nelimarkka, Tuomas Lähdesmäki, Veli-Pekka PajulaSPL:n Vaasan piirin pronssinen taitomerkki:Aleksi Leppänen, Antti Viita, Jaakko Vähäpesola, Janne Tuohisaari, Markus Peltola, Niko Nauholz, Niko Lehdontie, Saku Koskinen

Ville Ylinen vuoden pelaaja

TP-Seinäjoen oma kasvatti Ville Ylinen palkittiin vuoden pelaajana pelikauden 2005 päätöstilaisuudessa. "Ylli" pelasi hienon kauden edustusjoukkueen keskikentällä ja paukutti takuuvarman puolustuspelaamisen ohella kolme maalia Kakkosen länsilohkossa.TP:tä lähes 20 vuotta johtanut Matti Tuomisto vastaanotti lauantaina seuran kunniapuheenjohtajan nuijan.KAUDEN PALKITUT:Kunniapuheenjohtaja: Matti TuomistoVuoden pelaaja: Ville YlinenVuoden junioripelaaja: Jere JääskeläinenVuoden esimerkkinuori: Jani LeimolaVuoden valmentaja: Petri Kangaskokko ja Tapani LeimolaAskon maalivahtipalkinto: Topias MäkiTP-perhe: Liisa ja Reijo Lepän perheTP-viiri: Ismo KoskelaERIKOISPALKINNOT JOUKKUEITTAIN:Edustusjoukkue:Petri Niemi, Antti Kuismala, Jarkko Mäki-MaunusEpulin malja: Ville PekkanenA-nuoret:Henri Järvenpää, Jyri Jokiranta, Pekka VäänänenLetsonin malja: Juha KoskiahdeB I-joukkue:Jere Jääskeläinen, Anssi Syrjämäki, Topias MäkiB-jun. kiertomalja: Rami SariolaB II-joukkue:Olli Rintamäki, Juuso Saarela, Olli Ala-FossiC90-juniorit:Juho Mäki-Maunus, Saku Koskinen, Tuomas LaitalaC91-juniorit (I):Juho Pajula, Jarkko Koskela, Juuso KoskelaReijo Toivosen kiertopalkinto: Jaakko LampiC91-juniorit (II):Eetu Korpela, Joonas Suomela, Joose AhopeltoD92-juniorit (I):Eero Rantanen, Jesse Mäntylä, Janne Salo-TuiskuD92-juniorit (II):Juha Kauma, Jyri Korkea-aho, Jari VälkkyD93 Liverpool:Markus Peltola, Aleksi Frimodig, Jesse JääskeläinenD93 Chelsea:Petteri Pölönen, Joel Perasto, Anssi Rinta-AntilaE94 Inter:Atte Kultti, Juha Lahtinen, Otto NyyssöläE94 Juventus:Raitt Peltoja, Oskari Mikkilä, Aleksi SalorantaF95 Arsenal:Eetu Korhonen, Visa Noponen, Mikko LähdeF95 Barcelona:Juuso Haapamäki, Aleksi Rantala, Kalle LaitilaF95 Monaco:Arttu Mattila, Petteri Puumala, Konstantin IakovlevG96-oranssi:Miika Huumo, Mikko Lampinen, Miro RuismäkiG96-vihreä:Joona Ala-Hukkala, Aleksi Kangas, Tuomas LähdesmäkiH97-juniorit:Antti Palomäki, Janne Autio, Jesse VälimäkiPallokoulu-vanhemmat:Miika Lehtola, Eetu Mäkelä, Konsta Keski-Hynnilä-nuoremmat:Lauri Pajumäki, Riku Toman, Jussi PetäjävirtaSPL:n Vaasan piirin hopeinen taitomerkki:Eero Rantanen, Tino Nelimarkka, Tuomas Lähdesmäki, Veli-Pekka PajulaSPL:n Vaasan piirin pronssinen taitomerkki:Aleksi Leppänen, Antti Viita, Jaakko Vähäpesola, Janne Tuohisaari, Markus Peltola, Niko Nauholz, Niko Lehdontie, Saku Koskinen

TP-Seinäjoesta SINETTISEURA! Suomen Palloliitto on nimennyt TP-Seinäjoen Sinettiseuraksi. TP-Seinäjoki on saanut Nuori Suomi Sinetin tunnustuksena ja tunnuksena laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Sinettiseurat ovat nuorisourheilun "aatelistoa": laatuseuroja, joille myönnetään Nuori Suomi Sinetti tunnustuksena laadukkaasta ja monipuolisesta nuorisotoiminnasta.Jalkapallolla on 38 sinettiseuraa, joissa liikkuu lähes 30 000 lasta ja nuorta. Kaikkiaan Sinettitunnustuksen on saanut yli 382 seuraa 35 eri lajissa. Suomen Palloliiton Kaikki Pelaa -toiminto käynnisti vuoden 2001 alussa Kaikki Pelaa -laatujärjestelmän työkaluksi kaikille jalkapalloseuroille, jotka haluavat aktiivisesti lähteä kehittämään omaa toimintaansa. Laatujärjestelmä uudisti myös Sinettiseuratoiminnan.Jotta seura voi tulla nimetyksi jalkapallon Sinettiseuraksi, on sen toteutettava käytännön tasolla Kaikki Pelaa -ideologiaa: seuran toiminta on monipuolista ja kasvatuksellista – jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta vastuun ottavaa. Tämän lisäksi Sinettitunnuksen saaminen edellyttää että: – seuran ohjaajat ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen lasten ohjaamiseen- seuralle on laadittu kirjallinen kasvatuksen ja valmennuksen linja- seura on tehnyt arvokeskustelun pohjalta Fair Play -pelisäännöt yleistoiminnalleen jäsenistöstä ja sidosryhmistä huolehtimiseksi- seura huolehtii asianmukaisesti jäsenistönsä tiedottamisesta- seuran talousasiat ovat kunnossa

Juniorityö TP:n johtoajatus 50 vuotta Kun TP-Seinäjoen 50-vuotisjuhlat lähestyvät, yksi asia on jo ennakkoon aivan varma. Päiväjuhlassa 12.11.05 kello 12 alkaen Törnäväsalin yleisötilat ovat auttamattomasti liian pienet, viimeisetkin istumapaikat ovat täynnä. Liikkeellä ovat TP:n juniorit vanhempineen ja isovanhempineen.Juuri nuorisokoulutus kuningas-jalkapallon saloihin on ollut pysyvänä ideana koko TP:n 50 vuoden taipaleen ajan. Panostukset junioripalloiluun ovat olleet silloinkin keskeisiä, kun seuran edustusjoukkue vuonna 1996 nousi maan korkeimmalle tasolle, Veikkausliigaan.Vuosien jopa vuosikymmenten juniorityön hedelmät ovat kaikkien nähtävissä. Oma edustusjoukkue ja myös naapuriseurojen, jopa laajemminkin, kokoonpanot vilisevät TP:n kasvatteja. Tästä TP:ssä ollaan pelkästään ylpeitä, ei lainkaan kateellisia.Kaikesta hyvästä juniorivalmennuksesta huolimatta jalkapallo on sellainen kansainvälinen urheilumuoto, joka kaipaa myös ulkopuolisia vahvistuksia, jopa ulkomailta saakka. TP:n erinomaiset arkistot osoittavat, että kansainvälisiä vaikutteita ovat seuran riveihin tuoneet kaikkkiaan 42 eri ulkomaalaispelaaja vuodesta 1984 alkaen. Heistä useampina kesinä brasilialainen Betinho, englantilaiset David Wintersgill, Mark Farthing ja puolalainen Jerzy Rutkowski. Oman lukunsa ansaitsee Keith Armstrong, joka esiintyi TP:ssä sekä pelaajana että myöhemmin mainiona valmentajana, joka nosti edustusjoukkueen veikkausliigaan. Armstrongin ohella, jopa vuosilla mitattuna hänen edelleen, nousee kuitenkin Hannu Rajaniemi. Mies valmensi menestyksellisesti TP:n edustusjoukkuetta kahteen otteeseen ykkösessä, yhteensä 8 vuotta. Vakaa talous välttämätönJotta TP-Seinäjoki on kyennyt pyörittämään vuosittain yli 400:aan nousevaa palloilijoiden joukkoa ja heidän jokaviikkoisia pelireissujaan, seuralta on vaadittu jatkuvasti kunnossa olevaa ja riittävää taloutta. Se taas puolestansa on vaatinut seuraväeltä ja viime kädessä hallitukselta viitseliäisyyttä osallistua talkoisiin ja ideointiin uusien tulolähteiden löytämiseksi. Paikoilleen ei ole voitu jäädä hetkeksikään. Ensimmäisenä kymmenenä ja pisempäänkin seura rahoitti tomintansa järjestämällä tansseja ja juhannusjuhlia Törnävän saarella. Lisäksi kustansimme ja toimitimme Seinäjoen Joulu –lehteä vuodesta 1961 aina vuoteen 1989 saakka. Myös joulupukkipalvelu toi kassaan sievoisesti rahaa, sillä joulupukkeja oli liikkeellä jouluaattoisin parisenkymmentä.Myös Seinäjoen leirintäalueen ympärivuorokautinen hoito ja vartiointi ovat kuuluneet seuran työtehtäviin vuodesta 1963 alkaen. Alueen hoidosta olemme tehneet kaupungin kanssa määrävuotiset sopimukset, jotka ovat olleet tunnustetusti edullisia molemmille osapuolille. Kaupungin ei ole tarvinnut huolehtia leirintäalueen jokapäiväisestä hoidosta eikä muun muassa hinnakkaasta yövartioinnista. TP puolestansa on saanut vastapalkkioksi kerätä leiriytymismaksut, myös Provinssirockin aikana, jolloin majoittujia on alueen kapasiteettiin nähden vuosittain jopa liikaakin.Aivan välttämätön pysyvä tulolähde on seuralla ollut vuodesta 1982 alkaen Keskus-Bingo Maakunta-aukion varressa. Useana aikana alan markkinajohtajaksi noussut yritys on takonut markkoja ja euroja TP:n rahakirstuun ja samalla tuonut tullessaan kaikkien urheiluseurojen kipeästi kaipaamaa vakautta talouteen.TP:n liiketoiminnan katukuvaan on vuosikymmeniä kuulunut myös Pallo-Kioski Törnävällä ja aikaisempina vuosina myös Törnävän saaren ravintola.Omien rahapyydysten ohella TP on kiitollinen hyville pankkisuhteilleen alkuvuosikymmeninä Törnävän Säästöpankille ja viimeisten vuosikymmenten ajan ymmärtävälle Etelä-Pohjanmaan Osuuspankille.Mieluisaa on ollut havaita, että eteläpohjalainen yrityskenttä on alkanut yhä enemmän arvostaa TP:n tekemää arvokasta kasvatustyötä. Erityisesti laaja junioritoiminta on saanut monet yrityspomot huomaamaan arvokkaan yhteyden juniorituen ja vastapalveluna yrityksen saaman arvostuksen välillä.Kyläseurasta E-P:n ykköseksiKuudentoista innokkaan törnäväläisen kokoontuminen 9.2.1955 Lennart Martinin tupaan ja Törnävän Pallo 55:n perustaminen on poikinut arvostetun jalkapalloilun erikoisseuran, joka edelleenkin haluaa pysyä tuttuna ja turvallisena TP:nä, vaikka seuran siivet kantavat jo valtakunnan tasolle, jopa ulkomaille saakka. Jo 1980-luvulta saakka TP:ssä on oivallettu jalkapalloilun kansainvälinen luonne. Joka vuosi useat juniorijoukkueet matkaavat turnauksiin eri puolille Eurooppaa, jotkut jopa Amerikkaan saakka. Matkarahat juniorit ja heidän vanhempansa keräävät moninaisista aktiviteeteista, muun muassa pullokeräyksistä Törnävän juhlakentiltä.Kun Paavo Törnävä, asessori Konstantin Törnuddin poika, toi jalkapallon Helsingin opiskeluistaan Törnävälle 1920-luvulla, on esimerkki poikinut hyvän hedelmän, kohoamisen maakunnan kiistattomaksi ykkösseuraksi. Näin siitä huolimatta, että Törnävän kartanon naisväki piti pahana nuorukaisten ryskäämistä jalkapallon kimpussä yömyöhälle Propeerilla, nykyisella maakuntamuseon kentällä. Pojat saattoivat kuitenkin harrastuksensa pitää, sillä heillä oli takanaan asessori Törnuddin näkemys siitä, että nuorukaiset olivat hyvällä asialla.(Teksti: Matti Tuomisto)

TP-Akatemialla testitapahtuma TP-Seinäjoen Akatemian toinen kausi on pikku hiljaa käynnistymässä, ja myös uusilla motivoituneilla pelaajilla on tilaisuus päästä yksilötaitojen kehittämistä korostavaan toimintaan mukaan.TP järjestää 88-, 89- ja 90-syntyneille testitapahtuman keskiviikkona 16.11. klo 17.30 Seinäjoen kuplahallissa (säävaraus Jouppilanvuoren Tekonurmi).Jos olet jalkapalloon sitoutunut, eteenpäin pyrkivä nuori pelaaja, niin ota 15.11. mennessä yhteyttä TP-Akatemian johtajaan Asko Ristimäkeen, jolle voit ilmoittautua ja jolta saat myös tarvittaessa lisätietoa asiasta.Asko Ristimäki050-5575134asko.ristimaki@tp-seinajoki.fi

Takaisin uutisiin

Edustuksen uusi kausi rakentuu TP-Seinäjoen edustusjoukkueen uusi vetokaksikko, valmentaja Thomas Dunne ja joukkueenjohtaja Pasi Oksanen, tekevät parhaillaan valmistelevaa työtä tulevaa kautta varten.Pelaajasopimuksia on valmiina viisi: Lasse Männikkö, Tiitus Lehtinen, Ville Pajula, Jere Jääskeläinen ja Janne Ahola. Muilta osin joukkue rakentuu pikku hiljaa ja harjoitusrinkiin noussee jälleen muutama uusi kasvo seuran vahvasta juniorikaartista.Harjoituspelejä TP tulee pelaamaan kevään aikana kymmenkunta. Näillä näkymin ensimmäinen ottelu pelataan Kokkolassa 11.2. GBK:ta vastaan. Myös Sepsi-78 saatetaan hyvinkin kohdata jo harjoituskaudella. Talvi kuitenkin painottuu vahvasti harjoitteluun. Edustusjoukkueen yhteisharjoitukset alkavat täydellä teholla tammikuun alussa.