Lisää Mäntylää
Lieneekö ihan urbaani legenda, vai jopa tositarina… mutta kun Merja-äiti vei tuolloin 4-vuotiaan Tero-pojan Lintuviidan koululle TP-55:n pallokoulun harkkoihin, niin parkuhan siinä tuli… Kuuluisat "viimeiset sanat" taisivat olla jotain siihen suuntaan, että "äiti vie mut pois täältä".
Tarina ei kerro, veikö äiti. Jos vei, niin onneksi napero palasi. Jos ei vienyt, niin hyvä niin. Kuten kaikki asioita seuranneet tietävät, niin lontoon kielellä sanottaisiin tässä kohtaa, että "the rest is history". Vasuripassarina lentopallokin oli lähellä sydäntä, mutta onneksi valinta sitten kuitenkin osui jalkapalloon.
Täältä voi käydä lukemassa lisää Mäntylän Terosta. Hieno nuori mies. Oma kasvatti, joka ei koskaan ole unohtanut juuriaan. Hienoa, että ensi kaudella on yllä mustaa ja kultaa.