Huilla tyytyväinen Tampereen antiin

Huilla tyytyväinen Tampereen antiin TP-Seinäjoen toiminnanjohtaja Hannu Huilla vieraili Tampereella järjestetyillä Suomen Palloliiton jalkapalloseurojen päätoimisten työntekijöiden neuvottelupäivillä ja oli varsin tyytyväinen pitkän päivän antiin.”Päivä oli erittäin mielenkiintoinen. Palloliitto on Timo Huttusen johdolla alkanut kiinnostua enenevässä määrin seurojen tilanteesta ja aloittanut systemaattiset suunnitelmat erilaisten kehittämistoimenpiteiden alulle laittamiseksi kuunnellen hyvin seurojen tarpeita”, totesi Huilla.Tampereella oli kolme erilaista teemaa, eli 1.) Päätoimisuus jalkapalloseuroissa, 2.) Jalkapallon talous Suomessa ja 3.) Suomalaisen jalkapallon yhteiset arvot.Ensimmäisessä kohdassa keskustelun alustajana toimi SPL:n Timo Huttunen, joka toi esille talvella käytyjen ”Isännän Ääni” –seminaarien yhteenvetoa ja niistä tehtyjä johtopäätelmiä. Seminaarien pohjalta Huttunen totesi, että päätoimisuuden vahvistaminen on seuratoiminnan kehittämisen kannalta ehkäpä tärkein yksittäinen tavoite.Toinen alustaja tämän aihepiirin keskusteluissa oli HJK:n valmennuspäällikkö Petteri Jaatinen. Raporttien mukaan päätoimisia seuratyöntekijöitä on ”kenttätyössä” 37 % ja päydän takana työtään tekeviä 63 % kaikista. Näistä 90 % on ollut työssään 1-10 vuotta. Seuroista 52 %:ssa on 1-2 päätoimista työntekijää ja 16:lla heistä ei ole kirjallista työsopimusta.Peräti 60 %:lla on työsopimus mallia ”toistaiseksi”. Raportti osoitti myös sen, että kaikista seurojen päätoimisista työntekijöistä 57 % tekee peräti 41-60 –tuntisia työviikkoja. Koulutuksellisesti seuratyöntekijät ovat 70 %:sesti ammattikorkeakoulun, opistoasteen, yliopiston tai korkeakoulututkinnon hankkineita.”Tähän voisi todeta, että TP-Seinäjoki on aika lailla ollut edelläkävijä tälläkin saralla, eli päätoimisuudessa. Olin itse seuran ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja, kun aloitin vuonna 1988. Nykyisin toiminnassa on jo useampia tekijöitä päätoimisina”, Huilla valotti TP-Seinäjoen tilannetta verrattuna moniin muihin seuroihin.Monille on ollut jo aiemminkin selvää se, mihin päätoimisten työntekijöiden aika suurimmaksi osaksi kuluu, mutta nyt sille saatiin myös ”virallinen” vahvistus. Kolme eniten aikaa vievää puuhaa ovat toiminnan organisointi, talousasiat ja varainhankita, sekä valmennus ja sen koordinointi.Eniten päätoimisia kuormittavat ja kuluttavat tekijät puolestaan ovat valtava työmäärä, henkilökuntavaje ja resurssit tai pikemminkin niiden alituinen puute. Myös epäsäännöllinen työaika on yhdenlainen rasite, sillä päätoimisten on oltava tavoitettavissa 24 h/vrk niin viikonloppuina, kuin iltaisinkin. Monilla on murheena myös määrittelemätön työnkuva.Vaikka murheitakin on, pitää 91 % työtään edelleen mielekkäänä ja merkityksellisenä ja sama määrä arvostaa vapautta tehdä työtään parhaaksi katsomallaan tavalla. Kaikista päätoimisista työntekijöistä 84 % saa itse vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja 72 % voi hakeutua halutessaan koulutukseen. Nykyisestä päätoimisten joukosta 57 % uskoo olevansa vielä mukana viiden vuoden kuluttuakin.Edelleen ensimmäiseen teemaan liittyen päätoimisten toiveina kehityksen suhteen ovat rahallinen tuki uusien työntekijöiden palkkaamiseen, päätoimisten entistä tehokkaampi koulutus, toimenkuvien selkeyttäminen ja yhteisten tapahtumien ja vertaisryhmien järjestäminen. Myös rakenteellisia muutoksia kaivattiin. Seurojen resurssien erilainen yhdistäminen vaikuttaa yhdeltä potentiaaliselta vaihtoehdolta ja laaja-alaisempaa yhteistyötä kaivataan. Johtamisesta haluttaisiin ammattimaisempaa ja vaatimustasoa olisi jatkossa nostettava eri sektoreilla. Kaiken tuon lisäksi toimintaan kaivataan tietenkin yksinkertaisesti lisää rahaa.Päivän toisena teemana oli Jalkapallon Talous Suomessa. Asiasta avasi keskustelua Palloliiton taloustyöryhmän puheenjohtaja, Markku Lehtola, joka kertoi SPL:n taloustilanteesta ja peilaili sitä seurojen taloustilanteeseen Suomessa.Suomen Urheiluopiston arvostettu tutkimus- ja kehitysjohtaja Kari Puronaho puolestaan on tehnyt laajaa analyysia ja tutkimusta siitä, mitä harrastaminen maksaa. Jalkapallon vuosikustannukset vaihtelevat radikaalisti 97 – 8202 € välillä. Lajeista kallein on ratsastus. Suurimpia kustannuksia junioripalloilijoilla ovat pakolliset maksut, joihin kuuluvat seuramaksut ja lisenssit yms., matkakulut, turnaukset ja leirit. Keskimääräiset harjoitus- ja kokoontumismäärät ovat 6-10 –vuotiailla junioreilla noin 90 kertaa kaudessa, 11-14 –vuotiailla 122 kertaa kaudessa ja 15-18 –vuotiailla jo peräti 193 kertaa kauden aikana. Harrastajista (tai heidän vanhemmistaan) 54 % pitää harrastuksen kokonaiskustannuksia sopivina, vaikka jalkapallossakin kustannukset ovat koko ajan kasvaneet melko paljon.Syitä kustannusten kasvuun viime aikoina ovat olleet leirit, vuokrat, kasvava kilpailu, matkakulut, välineet ja varusteet. Kustannusten pienentämiseksi voi kyselyn mukaan pyrkiä vapaaehtoistyöhön, harrastaa kimppakyyditystä, kierrättää välineitä, harrastaa vähemmän ja hankkia joukkueille omia sponsoreita. Yleisesti ottaen liikuntaan kulutetut varat ovat viimeisten 3-5 vuoden aikana kasvaneet 35 %. Yksi kriittinen resurssi on aika. Sitä tuntuu olevan koko ajan vähemmän ja talkooväki ei enää jaksa, eikä heillä ole yksinkertaisesti edes mahdollisuutta osallistua niin paljon. Myös kuljetuksiin harjoituspaikoille kuluu yhä enemmän aikaa. Vapaaehtoisten työntekijöiden määrä harrastaviin lapsiin verrattuna onkin pahemman kerran hiipumassa.Mitä sitten olisi tehtävä? Hyviä esimerkkejä ovat maksuttomat liikuntapaikat lapsille ja nuorille, toimintakausien puolittaminen ja se, että maksetaan vain saaduista palveluista. Liikuntapolitiikan päänmäärä onkin ”lapset ja nuoret edullisesti – aikuiset maksakoon”.”Mielestäni tämä oli koko päivän parhaita puheenvuoroja, koska se koskettaa meitäkin TP-Seinäjoessa erittäin merkittävästi”, Huilla totesi.Päivän kolmantena teemana oli vielä Suomalaisen jalkapallon yhteiset arvot, joista seuravaliokunnan jäsen, Markku Pyykkölä, suoritti alustuksen. Alustuksen pohjalta pohdittiin tilannetta ja annettiin kentän toiveita Palloliitolle arvojen suunnaksi.Tärkeimmiksi motiiveiksi valittiin MenestysKasvatukselliset arvot ja kolmantena Fyysinen ja psyykkinen terveys.Päivän päätteeksi Suomen Palloliiton pääsihteeri Kimmo J. Lipponen veti yhteen tulokset ja lausui päätössanat.TP-Seinäjoen Hannu Huilla oli tyytyväinen päivän antiin, mutta toi esille myös huolensa tulevaisuudesta kertoessaan sekä Tampereen tapahtumasta, että seuran nykytilanteesta.”Nyt ollaan jälleen eräänlaisessa ”tienhaarassa” ja olisi tehtävä uusia ja oikeita päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Meillä on toiminnassa edelleen paljon kehitettävää joka sektorilla. Seuran talous on kuitenkin se kulmakivi, joka määrää suunnan tulevaisuudessa. Sen kautta tehdään päätöksiä panostusten kohteista ja pyritään mahdollisimman hyvään lopputulokseen”, tiivisti Huilla tilanteen.Pohjanmaalta mukana Tampereella olivat Kaustisten Pohjan-Veikkojen toiminnanjohtaja Marko Takala, FC YPA:n projektipäällikkö Mika Hemmilä ja yritysyhteistyön koordinaattori Jami Ruhkala, Keski-Pohjanmaan piirin toimistotyöntekijä Mikko Ahonen, nuorisopäällikkö Craig Ramsay, sekä piirijohtaja Kari Mars. Seinäjoen Mimmiliigan Päivi Tuohisaaren lisäksi Vaasan Piiristä olivat paikalla myös ABC:n puheenjohtaja Stig Nygård ja SPL:n Vaasan Piirin piirijohtaja Jukka Rautakorpi.