Korvaamaton mies
Korvaamaton mies TP-Seinäjoen todellinen jokapaikanhöylä, virtuoosimainen rehkijä ja raataja, Pekka Lehtinen, on kaiken muun hyväksi nyt B-valmentaja.”Eiköhän se niin ole. En ole ehtinyt perään kysellä”, naurahtaa edustusjoukkueen huoltajan hommien lisäksi seuran Taitokoulua vetävä Pekka, jonka työsarkaan kuuluu myös junnutreenien pitämistä, toimistolla rehkimistä, leirintäalueen hommia ja Provinssia.Vuosaaren Viikinkien kasvatti ei osaa edes itse arvella, miten kauan hän on jo seuran hommissa ollut. Kauan. Se nyt on sanomattakin selvää. Ja helkkarin hyvä asia on se, ettei Pekka ole tuntipalkalla. Siis TP-Seinäjoen kannalta. Ei Lehtisen. ”Heheheh, niinhän se on. Mutta on tässä hyvääkin. Saan kuitenkin olla koko ajan futiksen kanssa tekemisissä. Kyllä niitä tunteja viikossa tulee paljon, mutta kuka niitä laskemaan. Edustusjoukkueen kanssa menee suurin piirtein kolme tuntia treeniä kohti ja matsit päälle. Treenejä on noin neljä kertaa viikossa. Aina tämä työ varastohommat voittaa”, jaksaa Pekka nauraa hyväntuulisesti.Valtaosa tietää sen, että Lehtisen perheen pojat ovat ihan kohtuufutareita molemmat. Toni takoo maaleja FC Hakalle Veikkausliigassa, niistä viimeisin FF Jaron verkkoon Pietarsaaressa. Tiitus puolestaan pitää TP-Seinäjoen takalinjoilla huolen siitä, että joko pallo tai mies pysähtyvät. Kotioloissa ei muutenkaan voi välttyä urheilulta, sillä myös Pirjo-vaimon aika menee sportin parissa.Pirjo toimii pikaluistelussa nuorten liittovalmentajana, joten melko tavalla urheiluntäyteistä on Lehtisen perheen elämä.”Sitähän tämä on. Mutta hei, huonomminkin voisi olla, vai mitä?”, kysyy Pekka. Todellakin. Paljon huonommin. Ainakin seuralla.Ainakin TP-Seinäjoen kannalta on loistava juttu, että Lehtisen perheessä urheilu vie. Niin isää, äitiä kuin poikiakin. Milloin minnekin. Isää usein oranssi-mustien juttujen parissa. Onneksi. Paljosta on "Pekua" kiittäminen, mutta harvoin niitä kiitoksia kuulee.Kysykääpä vaikka menneiden vuosien pelaajilta. Aika moni on samaa mieltä. Ja aiheesta.
Takaisin uutisiin