Liigarileirit takana
TP:n perinteiset liigarileirit järjestettiin jälleen seuran leirikeskuksessa Kihniön Pruukinrannassa. Leirejä on järjestetty jo vuodesta 1966 lähtien, alussa Seinäjärvellä, kerran Kuortaneen Urheiluopistolla Kihniön kentän ollessa remontissa ja muina vuosina Pruukinrannassa.Tälle vuodelle Pruukinrantaa oli paranettu teettämällä alueelle nykylainsäädännön vaatima imeytyskenttä, hankkimalla kaivovedelle puhdistaja, sekä rakentamalla pukuhuoneeseen vesiklosetti.Leirien ohjelma sujui perinteisen kaavan mukaan: pelattiin saunasarjaa, vedettiin taitoharjoituksia, joukkuekisoja vähemmän otsa rypyssä, uitiin ja saunottiin. Uinti muodostikin merkittävän osan ohjelmaa, sillä säät suosivat koko viikon. Ekalla leirillä kilpailtiin joukkueiden välillä nurmihiihdossa. Pruukinrantaan on hankittu tyhy-tilaisuuksia varten sukset, joissa on siteet neljälle hiihtäjälle. Tässä punnittiin joukkuehenki ja rytmitaju. Aluksi olivat paapat pyrstöllään, mutta Siperia opetti nopeasti ja maaliin saakka päästiin.Iltaisin katsottiin Bio Pruukinrannassa elokuva ennen nukkumaan menoa ja yhtenä iltana myös MM-kisojen välierä. Molemmilla leireillä suoritettiin myös taitokisa. Ehdotuksia tuli myös paarmantappokisasta, mutta ainakin toistaiseksi kieltäydyimme konkreettisesta väkivallasta kilpailumielessä.Ekalla leirillä oli myös vanhempain vierailuilta, joka vetikin mukavasti väkeä. Vuosien varrella pojat ovat saaneet itse keksiä joukkueellen nimen. Ohjeena on ollut, että se ei saa olla mikään olemassa oleva nimi, kuten Juventus, Liverpool tms. Liigarileirien historiassa suosituin nimi on ehdottomasti ollut Kusikuopan kauhut. Nimi johtuu kaikille leiriläisille tutuksi tulleesta kuopasta, jonne käydään päästelemässä nestemäiset eritteet…Negatiivinen puoli tämän kesän leireissä oli se, että leiriläisten määrä oli alhaisin, mitä koskaan on ollut. Syytä voi vain arvailla ja jos jollakin onepäilys syistä, kuulen siitä mielelläni. Myöskään aikuisia ei liikaa ollut, mutta mukana olleet sitäkin rautaisempia. Ekalla leirillä allekirjoittaneenkanssa ohjaajana toimi Pekka Lyly ja ruokahuollosta murehti Anna Saarijärvi.Toisella leirillä ohjaajina olivat Pasi Kivisaari ja Antti Niemistö, joka saimukaan neljä Sisun junioria. Ruokapuolesta huolehtivat Leena Ahtola ja Marja Tapanainen. Kiitos heille kaikille.Kreditit myös kaikille leiriläisille. Harvinaiset leirit, koska kukaan ei lähtenyt kotiin koti-ikävän takia, vaikka monelle leiri oli ns. ekaa kertaapoissa kotoa ilman iskää tai äiteetä. Kovia karpaaseja kaikki.Sakka JuurijärviKihniön vt. kirkkoherra
TP:n perinteiset liigarileirit järjestettiin jälleen seuran leirikeskuksessa Kihniön Pruukinrannassa. Leirejä on järjestetty jo vuodesta 1966 lähtien, alussa Seinäjärvellä, kerran Kuortaneen Urheiluopistolla Kihniön kentän ollessa remontissa ja muina vuosina Pruukinrannassa.Tälle vuodelle Pruukinrantaa oli paranettu teettämällä alueelle nykylainsäädännön vaatima imeytyskenttä, hankkimalla kaivovedelle puhdistaja, sekä rakentamalla pukuhuoneeseen vesiklosetti.Leirien ohjelma sujui perinteisen kaavan mukaan: pelattiin saunasarjaa, vedettiin taitoharjoituksia, joukkuekisoja vähemmän otsa rypyssä, uitiin ja saunottiin. Uinti muodostikin merkittävän osan ohjelmaa, sillä säät suosivat koko viikon. Ekalla leirillä kilpailtiin joukkueiden välillä nurmihiihdossa. Pruukinrantaan on hankittu tyhy-tilaisuuksia varten sukset, joissa on siteet neljälle hiihtäjälle. Tässä punnittiin joukkuehenki ja rytmitaju. Aluksi olivat paapat pyrstöllään, mutta Siperia opetti nopeasti ja maaliin saakka päästiin.Iltaisin katsottiin Bio Pruukinrannassa elokuva ennen nukkumaan menoa ja yhtenä iltana myös MM-kisojen välierä. Molemmilla leireillä suoritettiin myös taitokisa. Ehdotuksia tuli myös paarmantappokisasta, mutta ainakin toistaiseksi kieltäydyimme konkreettisesta väkivallasta kilpailumielessä.Ekalla leirillä oli myös vanhempain vierailuilta, joka vetikin mukavasti väkeä. Vuosien varrella pojat ovat saaneet itse keksiä joukkueellen nimen. Ohjeena on ollut, että se ei saa olla mikään olemassa oleva nimi, kuten Juventus, Liverpool tms. Liigarileirien historiassa suosituin nimi on ehdottomasti ollut Kusikuopan kauhut. Nimi johtuu kaikille leiriläisille tutuksi tulleesta kuopasta, jonne käydään päästelemässä nestemäiset eritteet…Negatiivinen puoli tämän kesän leireissä oli se, että leiriläisten määrä oli alhaisin, mitä koskaan on ollut. Syytä voi vain arvailla ja jos jollakin onepäilys syistä, kuulen siitä mielelläni. Myöskään aikuisia ei liikaa ollut, mutta mukana olleet sitäkin rautaisempia. Ekalla leirillä allekirjoittaneenkanssa ohjaajana toimi Pekka Lyly ja ruokahuollosta murehti Anna Saarijärvi.Toisella leirillä ohjaajina olivat Pasi Kivisaari ja Antti Niemistö, joka saimukaan neljä Sisun junioria. Ruokapuolesta huolehtivat Leena Ahtola ja Marja Tapanainen. Kiitos heille kaikille.Kreditit myös kaikille leiriläisille. Harvinaiset leirit, koska kukaan ei lähtenyt kotiin koti-ikävän takia, vaikka monelle leiri oli ns. ekaa kertaapoissa kotoa ilman iskää tai äiteetä. Kovia karpaaseja kaikki.Sakka JuurijärviKihniön vt. kirkkoherra