Musta 94 taisteli tiukasti
Musta 94 taisteli tiukasti TP-Seinäjoen C14-poikien Musta päätti sarjakautensa kohtaamalla II divisioonan ottelussa Sportingin Kristiinankaupungista Prunttimäen viheriöllä torstaina 11. syyskuuta.Vieraat pelasivat kuten oli ounasteltukin: pitkillä palloilla haettiin nopeaa kärkeä. Valitettavasti tällaisella pelitaktiikalla voi vielä menestyä tämän ikäisissäkin. TP laittoi vastaan sen minkä pystyi pelaamalla huomattavasti lyhyempiin syöttöihin perustuvaa peliä. Lyhyesti todettuna TP pelasi enemmän jalkapallon näköistä peliä ja Sporting Kristina roiski. Yhdeksännellä peliminuutilla Sporting siirtyi 0-1 johtoon juuri pitkän syötön jälkeisestä läpiajosta. Hieman onnekas roikkupallo kulmurin jälkitilanteesta muutti lukemiksi jo 0-2, kun peliä oli takana 24. minuuttia. Melankolisen alun kruunasi käsivirheestä tuomittu rangaistuspotku viisi minuuttia myöhemmin. Vierasjoukkue tuntui karanneen lopullisesti, kun kuvitteellinen tulostaulu kirkui jo lukemia 0-3. TP Musta ei kuitenkaan tästä hätkähtänyt vaan säilytti iloisen pelimielensä ja jaksoi jauhaa systemaattisesti. Ennen taukovihellystä TP:n Antti Viita nosti toiveita upottamalla pallon verkkoon hienolla laukauksella 32. peliminuutin kohdalla.Toinen jakso olikin sitten TP Mustan hienoa hallintaa. Maalit vain jäivät odotuttamaan. Kun toista jaksoa oli pelattu 31 minuuttia, pääsi Matti Rajala tuikkaamaan kulman jälkitilanteesta loppulukemiksi 2-3 (1-3). TP Mustan maalissa pelasi varmaotteisesti Panu Leppä. Maaleille hän ei voinut mitään, mutta pelasti muutoin monta vaarallista tilannetta. Puolustuksessa aloittivat Pauli Kuivinen, Matti Rajala, Otto Nyyssölä ja Kustaa Kangas. Keskikentän pelipaikat aloituskokoonpanossa täyttivät Oskari Mikkilä, Antti Viita, Hannes Salmi, Joni Petäjävirta ja Miki Kattelus. Kärjessä yksinäisenä sutena aloitti Aleksi Aho. Jaakko Pihlajamaa tuli vaihdosta puolustajaksi, kun Matti ja Kustaa siirtyivät keskikentälle. Joni pelasi välillä myös puolustajana. Hannes ehti moneen paikkaan, sillä hän pelasi vaihtojen jälkeen puolustajana ja loppuhetkillä jopa kärjessä. Joukkue oli tasainen. Ketään ei voi nostaa erityisesti esille. Päällimmäiseksi jäi mieleen hyvä yritys ja iloinen peli. Uskoa omiin mahdollisuuksiin riitti loppuun asti. Tappiosta huolimatta sarjan päätöstaistosta jäi positiivinen mieli. Edessä on vielä syyskuun viimeisen viikonvaihteen Muurame Cup, johon lähdetään samalla pelihuumorilla hakemaan hyvää lopputulosta. Ysinelosten kahden joukkueen valmennuksesta yksin kesäkauden vastannut Reijo Leppä antoi kuitenkin jo tässä vaiheessa pojille hyvän arvosanan kuluneesta kaudesta. Kevätkierroksella jopa voitettiin sarja, mutta sarjanousu jäi haaveeksi sääntöjen takia. Se toki tiedettiin etukäteen, koska kaksoisedustuspelaajat olivat käytössä. Se ei onneksi poikien tahtia heikentänyt, vaan peli kulki mukavasti koko sarjakauden.