Pelipassit lisääntyneet

Pelipassit lisääntyneetSuomen Palloliiton Pelipassiraportti piireittäin kertoo, että kahdeksan kahdestatoista piiristä kykeni kasvattamaan pelaajamääriä päättyneellä kaudella.
Eniten passien määrää kasvatti Kaakko +5,7% ja toisena oli Pohjoinen +3,0 prosentin kasvulla. Vaasan Piiri oli komeasti kolmantena +2,5% kasvulla. Nyt Vaasan Piirin alueelta löytyy 7805 pelipassin haltijaa.
Suurinta kokonaiskasvu oli miehissä. Siellä kasvua tuli +6,2%. Naisissa kasvua tuli puolestaan +2,9%. Pallokouluikäisissä ja pikkujunioreissa, eli alle 11-vuotiaissa, tuli hieman laskua, kuten myös ikäluokissa 12-15-v. Sen sijaan 16-19-vuotiaissa oli jälleen kasvua.
Merkittäviä rajapyykkejä menneellä kaudella ovat 115 000 rekisteröidyn pelaajan rajan ylittäminen, naisten ja tyttöjen määrän kipuaminen yli 25 000, sekä Miesten määrän kasvu yli 20 000 (+6,2%).
Suomen Palloliitolla, piireillä ja seuroilla on edessään kolme haasteellista aluetta:
1) Pienenevät ikäluokat eli kun suuret ikäluokat vanhenevat aikuisiin (esim. 1992-syntyneitä on n. 67000 ja 1998-syntyneitä on n. 56 000. Nyttemmin määrä on vakiintunut lähemmäs 60 000/vuosi).
2) Drop out, jota olemme 2000-luvun aikana onnistuneet laskemaan 29%:sta 25%:iin, mutta päästäksemme suuremmalle kasvu-uralle on em. lukuja kyettävä edelleen laskemaan merkittävästi. Tämä on nousemassa alkavan nelivuotisstrategian yhdeksi merkittäväksi osa-alueeksi liiton, piirien ja seurojen työssä. (KIHU tekee tilauksestamme tarkennetun analyysin, jota käytämme strategiatyön apuna. Liitämme analyysiin myös väestöennusteet sekä valtakunnallisena että alueellisena 2020/2030/2040)
3) Tavoiteasetanta on kyettävä asettamaan minimissään haastavimmillakin alueilla siihen, että määrät eivät enää laskisi, vaan kykenemme vähintään saavuttamaan asemamme. Tätä työtä tehdään osana piirien tulosperusteista määrärahatyötä, jossa tavoitteena on oikeudenmukaisten ja monipuolisempien mittareiden löytäminen.
Koulufutiksen ja jatkuvasti kehittyvän lasten seuratoiminnan jatkeeksi tarvitaan nuorten kevyempiä vaihtoehtoja sekä lisää toimenpiteitä jo aloitetulle aikuisten harrastefutistyölle (vrt. miesten +6,2%!!). Myös tyttöjen ja naisten määrät ovat yhä erittäin alhaisella tasolla-valtava kasvupotentiaali, jota mm. EM2009 –seurakehityshanke on lähtenyt tosissaan tavoittelemaan siihen osallistuvien 46 seuran voimin.

Eniten passien määrää kasvatti Kaakko +5,7% ja toisena oli Pohjoinen +3,0 prosentin kasvulla. Vaasan Piiri oli komeasti kolmantena +2,5% kasvulla. Nyt Vaasan Piirin alueelta löytyy 7805 pelipassin haltijaa.

Suurinta kokonaiskasvu oli miehissä. Siellä kasvua tuli +6,2%. Naisissa kasvua tuli puolestaan +2,9%. Pallokouluikäisissä ja pikkujunioreissa, eli alle 11-vuotiaissa, tuli hieman laskua, kuten myös ikäluokissa 12-15-v. Sen sijaan 16-19-vuotiaissa oli jälleen kasvua.

Merkittäviä rajapyykkejä menneellä kaudella ovat 115 000 rekisteröidyn pelaajan rajan ylittäminen, naisten ja tyttöjen määrän kipuaminen yli 25 000, sekä Miesten määrän kasvu yli 20 000 (+6,2%).

Suomen Palloliitolla, piireillä ja seuroilla on edessään kolme haasteellista aluetta:

1) Pienenevät ikäluokat eli kun suuret ikäluokat vanhenevat aikuisiin (esim. 1992-syntyneitä on n. 67000 ja 1998-syntyneitä on n. 56 000. Nyttemmin määrä on vakiintunut lähemmäs 60 000/vuosi).

2) Drop out, jota olemme 2000-luvun aikana onnistuneet laskemaan 29%:sta 25%:iin, mutta päästäksemme suuremmalle kasvu-uralle on em. lukuja kyettävä edelleen laskemaan merkittävästi. Tämä on nousemassa alkavan nelivuotisstrategian yhdeksi merkittäväksi osa-alueeksi liiton, piirien ja seurojen työssä. (KIHU tekee tilauksestamme tarkennetun analyysin, jota käytämme strategiatyön apuna. Liitämme analyysiin myös väestöennusteet sekä valtakunnallisena että alueellisena 2020/2030/2040)

3) Tavoiteasetanta on kyettävä asettamaan minimissään haastavimmillakin alueilla siihen, että määrät eivät enää laskisi, vaan kykenemme vähintään saavuttamaan asemamme. Tätä työtä tehdään osana piirien tulosperusteista määrärahatyötä, jossa tavoitteena on oikeudenmukaisten ja monipuolisempien mittareiden löytäminen.

Koulufutiksen ja jatkuvasti kehittyvän lasten seuratoiminnan jatkeeksi tarvitaan nuorten kevyempiä vaihtoehtoja sekä lisää toimenpiteitä jo aloitetulle aikuisten harrastefutistyölle (vrt. miesten +6,2%!!). Myös tyttöjen ja naisten määrät ovat yhä erittäin alhaisella tasolla-valtava kasvupotentiaali, jota mm. EM2009 –seurakehityshanke on lähtenyt tosissaan tavoittelemaan siihen osallistuvien 46 seuran voimin.