Pikkuisen vielä – myös daameista
Retkipäiväkirjan osa 7
Ruotsin matkan retken viimeinen päivä meni mukavasti. Toisaalta, niin menivät kaikki muutkin. Tukholma on hieno kaupunki, vaikkei futiksesta piittais tuon taivaallista ja se käsitys vahvistui vain entisestään keskiviikkopäivänä.
Matka vei keskustaan jo aamupäivällä, vaikka päivän ainoa valmiiksi sovittu juttu sijoittuikin aikajanalla vasta alkuiltaan, eli Hammarby IF:n naisjoukkueen treeneihin ja niiden jälkeen juttutuokioon joukkueen vastuuvalmentaja Isak Dahlinin kanssa.
Tukholman keskusta on pullollaan museoita. Siis jos niistä pitää, niin aika kyllä kuluu. Ajattelin aluksi, että kävisin parissa. Lopulta kävin sitten kolmesta. Päivän vaihtoehtoinen teemahan olisi ollut ajeleminen Uppsalaan katsomaan IK Sirius – GIF Sundsvall -ottelua, mutta seurasta ei koskaan tullut minkäänasteista vastausta kolmesta sähköpostista huolimatta. Niinpä oli helppo sopia treffit Dahlinin kanssa juuri samalle ajankohdalle.
Ensimmäinen etappi oli ensimmäisenä avautuvat Ruotsin kansallismuseo, eli National Museum sijaitsee Blasieholmenilla, jonne ei ole ollenkaan pitkä kävelymatka T-centralenista. Matkaa on noin 1,4 km, mutta sen voi hyödyntää ihan vain kuikuilemalla erimoisia näkemisen ja kokemisen arvoisia juttuja. Aika ei tosiaan tule pitkäksi, eikä matka tunnu rasitukselta. Ei edes huonokuntoiselle.
Tukholman kansallismuseo oli itselleni pikkuisen hiukan liian "taiteellinen". No, se oli tietenkin ihan odotettavissakin, sillä pääasiassa siellä on nähtävänä tauluja, veistoksia ja muuta sen suunnan taidetta. Mielenkiintoista toki, mutta militanttina persoonana historia on itselleni paljon enemmän jopa Ruotsinkin kohdalla kuninkaita, sotilaita, sotia ja linnoja.
Ei sitä voi kuitenkaan kiistää, etteikö kyseisessä museossa olisi nähtävää yllin kyllin. Ensimmäinen asia muuten, joka jäi mieleen oli se, että pääsymaksua ei ollut lainkaan. Vain erikoisnäyttelyihin, kuten juuri nyt esillä olevaan Danske Guldålder -näyttelyyn olisi ollut pääsymaksu. Sen sijaan itselleni eniten kolahtanut huonekalujen design-näyttely oli ilmainen ja tosi yes.
Seuraava osoite oli Tukholman armeijamuseo. Matkaa Kansallismuseosta oli seuraavaan etappiin alle kilometri.
Täällä olikin sitten tarjolla monenmoista. Museo sijaitsee Östermalmin kaupunginosassa Artillerigården-nimisellä historiallisella tykistön kasarmialueella. Itse museorakennus on vuodelta 1762. Silloin se rakennettiin armeijan asehuoneeksi. Kolmikerroksisessa museossa on muuten noin 100 000 esinettä, eli aika huikea määrä rekvisiittaa. Niin ja kappas vain, ei ollut pääsymaksua tähänkään museoon.
Jo vuonna 1877 kyseisestä rakennuksesta tehtiin kuitenkin museo. Yleisölle se avasi ovensa vuonna 1879. Siinä kohtaa museo kantoi nimeä Tykistömuseo.
Vuonna 1932 se nimettiin uudelleen ja silloin se sai nykyisen nimensä. Vuonna 2005 museo nimettiin Tukholman parhaimmaksi museoksi.
Päivän kolmas museovisiitti osui Tukholman kaupungin historiaan keskittyvään Medeltidsmuseet-establishmentiin. Keskiaikaismuseossa käydään hyvinkin tarkkaan läpi Tukholman kaupungin historiaa ja itse ainakin viihdyn siellä erittäin mainiosti.
Kolmen museon jälkeen oli vielä luvassa pienimuotoista ristiretkeilyä Gamla Stanissa ja siinä kohtaa sitten tuli mieleen, että samalla vaivalla sitä voi vaikka kävellä Kanalplanin kentälle, eli Hammarby IF:n naisjoukkueen treeneihin. Matkaa oli reilut kolme kilometriä, mutta äkkiäkös se taittui.
Naisenergiaa nuoren koutsin johdollaViime kauden päätteeksi Hammarby IF:n naisjoukkue putosi Damallsvenskanista. Joukkue keräsi kuitenkin varsinkin paikallisotteluihin tuhansia katsojia. Tällä kaudella tilanne on luonnollisesti ollut toinen. Joukkue pelaa nuoren valmentajansa Isak Dahlinin johdolla Elitettania, eikä yleisöä ole samassa mittakaavassa nähty. Toki esimerkiksi viimeisimmässä kotiottelussa yleisöä oli reilut 1250 katsojaa. Kelpaisi kyllä monelle Veikkausliigaseurallekin…
Joukkue on varsin nuori ja ainakin nähtyjen treenien perusteella melkomoisen taitavakin. Samaa osoittaa myös Elitettanin sarjataulukko. Hammarby IF on tällä hetkellä sarjassa kakkosena kärkkymässä nousua takaisin pääsarjaan.
Isak Dahlin on vasta 31-vuotias. Moni ajattelisi, että pelivuosiakin olisi ollut, mutta loukkaantumiset katkaisivat Hammarby IF:ssä jo vuodesta 2004 lähtien olleen nuoren miehen uran.
– Saattaa kyllä ihan olla niinkin, etten ollut tarpeeksi hyvä, nauraa Dahlin, joka kuitenkin urallaan pelasi myös Ruotsin U21-maajoukkueessa pariin kertaan.
Treenien jälkeen Dahlinilla oli aikaa yllin kyllin. Mukava mies. Hieno seura. Avuliaita ihmisiä. Koko reissu oli erittäin mieluisa.
Kuvia museoista yms.
Isak Dahlin videolla