Tyrmäävää ylivoimaa

Tyrmäävää ylivoimaaTP-Akatemia – VIFK Akatemia 7-0 (4-0)22 min 1-0 Jaakko Vähäpesola26 min 2-0 Teemu Penninkangas28 min 3-0 Tommi Haanpää40 min 4-0 Tommi Haanpää50 min 5-0 Jesse Jääskeläinen60 min 6-0 Vili Rajamäki62 min 7-0 Jaakko Vähäpesola
TP-Akatemia antoi tylyä kyytiä maajoukkuevalmennettavia vilisevälle vaasalaiselle tähtisikermälle, VIFK Akatemialle. Tosin ainoat tähdet, joita vaasalaisjoukkueessa oli näkyvissä, olivat heidän pelipaidoissaan. Pelaajisto oli pelkkiä kuolevaisia ja jäi pahemman kerran oranssipaitojen jalkoihin tällä kertaa.
Ensimmäiset 20 minuuttia ottelussa olivat toki näennäisesti tasaisia. Todella vaarallisia maalintekopaikkoja eivät vieraat kuitenkaan kyenneet ottelun ensimmäisellä puoliajalla TP-Akatemia maalia vartioineen Joonas Kuivalaisen maalinsuulle kehittämään. Sen sijaan sekä Teemu Penninkankaalla ja oivassa iskussa olleella Tommi Haanpäällä oli ensimmäisen vartin aikana tekopaikat.
TP-Akatemian valmentaja, seuran valmennuspäällikkö, Petri Kangaskokko, teki loistavan taktisen ratkaisun noin 20 minuutin pelin jälkeen vaihtamalla oikeana laitalinkkinä aloittaneen Jaakko Vähäpesolan ja keskellä aloittaneen Tommi Haanpään paikkaa keskenään. Vain pari minuuttia siirron jälkeen Henri Huilla avasi kerrassaan loistavasti alhaalta Haanpäälle laitaan, joka juoksutti VIFK:n vasempana pakkina pelanneen Nicolas Tuiskun pahemman kerran kahville ennen kuin tarjoili namupassin Vähäpesolalle, joka vei kotijoukkueen johtoon.
Vain nelisen minuuttia tuosta Haanpää narutti uudelleen Tuiskua ja syötti Teemu Penninkankaalle, joka iski 2-0. Lisää tuli pari minuuttia myöhemmin Haanpään pidettyä sinipaitaisia vaasalaisia pujottelukeppeinään ennen kuin nuorukainen iski 3-0. Vielä ennen taukoa Huilla tarjoili pelivälineen keskialueelta palloa hakemaan tulleelle Haanpäälle, joka nousi itse noin 30 metriä laukoen taukonumeroiksi 4-0.
Siihen nähden, että VIFK Akatemia vilisi eri nuorisomaajoukkueiden valmennusrenkaissa olevia pelaajia, sekä viime kaudella jo miesten Ykkösessä pelanneita kavereita, oli joukkue luokattoman heikko. Kenties ottelua paikalla seurannut maajoukkuevalitsija Lars Mosanderkin pisti nyt vihkoonsa ylös muutaman seinäjokelaisenkin nimen.
Jos joku erehtyi kuvittelemaan, että hyvään vauhtiin päässeen kotijoukkueen maalinnälkä oli tyydytetty ensimmäisen puoliajan jälkeen, oli se moinen erhe. Sama tahti jatkui nimittäin toisellakin jaksolla.
Kotijoukkue antoi VIFK Akatemian näperrellä omalla puoliskollaan ja syötellä poikki kentän harmittomia palloralleja. Sen sijaan joka kerta kun palloa lähdettiin pelaamaan ylöspäin, iski oranssinuttuinen terrieri kiinni sinipaitaan ja kerta toisensa jälkeen pallo päätyi kotijoukkueen haltuun. Jos palloa ei riistetty jo keskialueella, roiskivat vaasalaiset sen loistavasti pelanneen toppariparin, Henri Huillan ja Tommi Kukilan, ulottuville. Kaksikko oli kaksi maalia viimeistelleen ja kolme osumaa syöttäneen Tommi Haanpään kanssa aivan omassa luokassaan illan ottelussa.
Erityisen ilahduttavaa onnistuminen oli Tommi Kukilan kohdalla, sillä nuorukainen pelasi uransa ensimmäisen ottelun akatemiassa.
Kotijoukkueen viides maali oli monen muun maalin tavoin kerrassaan näyttävä sommitelma. Tommi Haanpää karkasi Dennis Holmbergilta ja syötti komeasti toiseen aaltoon Jesse Jääskeläiselle, joka sai rauhassa sijoittaa 5-0 –maalin toisen puoliajan viidennellä minuutilla.
Ilmeisesti moinen nöyryyttäminen alkoi jurppia joukkueiden edellisessä kohtaamisessa kaksi maalia tehnyttä Markus Nordmania, joka katsoi aiheelliseksi tempaista Tommi Haanpäätä typerästi jaloille aivan erotuomari Jussi Saarijärven silmien alla. Ainoa oikea tuomio tempusta oli juuri se, minkä erotuomari tekikin, eli lähetti Nordmanin suoralla punaisella suihkuun.
Tovia myöhemmin VIFK Akatemian maalilla pelannut Kraftin Karl-Filip Eriksson sai taas vaihteeksi kaivella palloa selkänsä takaa. Kotijoukkueen kuudennen maalin pääsi tinttaamaan takatolpalta ylös noussut laitapakki, Vili Rajamäki Niko Nauholzin erinomaisesta keskityksestä. Pari minuuttia edellisestä TP-Akatemia järjesti loppunumerot valmiiksi. Kulmurin jälkeen Juho Pajula puski pallon Jaakko Vähäpesolalle, joka tulitti illan toisen maalinsa.
Kaukana ei ollut, että toinenkin VIFK Akatemian tähti, maajoukkuevalmennettava Daniel Nordström, olisi joutanut punaisella ulos. Sen verran rumasti nuori mies rappasi takaa päin jaloille Juho Pajulaa. Se olisi kuitenkin ehkä ollut jo liian nöyryyttävää.
Kokonaisuutena joukkueet olivat kuin eri sarjoista. Kotijoukkueen peli kulki paremmin kuin kertaakaan aiemmin akatemian kauden aikana. Ajoittain pahasti vuotanut puolustus teki tällä erää vieraiden näpertelyn totaalisesti aseettomaksi ja keskialue tukittiin aivan upeasti. Pakka pysyi tiiviinä, eikä syöttösuuntia ollut tarjolla vieraille.
Ei mikään yllätys, että valmentaja Petri Kangaskokko hymyili kilpaa sen legendaarisen Naantalin auringon kanssa.
"Minä todellakin nautin kun sain katsella, miten pojat malttoivat pelata. Oikeaan suuntaan ollaan koko ajan menossa, mutta kesään on edelleen pitkä aika. VIFK ei keksinyt tänään mitään konsteja meidän puolustuspelaamisemme murtamiseksi", tuuletti Kangaskokko murskavoiton jälkeen.
Myös Haanpään ja Vähäpesolan timanttiseksi taktiseksi siirroksi onnistunut paikanvaihto sai "Kanen" myhäilemään.
"Kerrankin joku juttu onnistui noin loistavasti. Sillä punaisella sekunnilla, kun pojat vaihtoivat paikkaa, alkoi tilanteita tulla ja heti kolista", Kangaskokko iloitsi.
Myös topparipari sai suitsutusta Kangaskokolta.
"Ajatella kun pojat vielä oppivat puhumaan. No, jos eivät muuta kuin edes keskenään, niin sekin on hieno homma", virnuili "Kane" kahden hiljaisen miehen iltapuhdetta ihastellen.
Saapa nähdä, mitä nasevaa VIFK:n taustahahmot keksivät tällä kertaa käydä naputtelemassa keskustelupalstalle. Jotainhan sieltä varmasti tulee kuitenkin, vaikka kyläseura pistikin tylyt lukemat taululle.
TP-Seinäjoki: Joonas Kuivalainen (46. Toni Koivusaari), Vili Rajamäki, Henri Huilla, Tommi Kukila (v), Niko Nauholz (79. Antti Viita), Jesse Jääskeläinen, Miika Korpela (46. Jyri Reinilä), Jaakko Vähäpesola (74. Veli-Pekka Pajula), Teemu Penninkangas, Juho Pajula (70. Samuli Kiviaho), Tommi Haanpää (65. Samir Bouroussi)

Takaisin uutisiin

TP-Akatemia antoi tylyä kyytiä maajoukkuevalmennettavia vilisevälle vaasalaiselle tähtisikermälle, VIFK Akatemialle. Tosin ainoat tähdet, joita vaasalaisjoukkueessa oli näkyvissä, olivat heidän pelipaidoissaan. Pelaajisto oli pelkkiä kuolevaisia ja jäi pahemman kerran oranssipaitojen jalkoihin tällä kertaa.

Ensimmäiset 20 minuuttia ottelussa olivat toki näennäisesti tasaisia. Todella vaarallisia maalintekopaikkoja eivät vieraat kuitenkaan kyenneet ottelun ensimmäisellä puoliajalla TP-Akatemia maalia vartioineen Joonas Kuivalaisen maalinsuulle kehittämään. Sen sijaan sekä Teemu Penninkankaalla ja oivassa iskussa olleella Tommi Haanpäällä oli ensimmäisen vartin aikana tekopaikat.

TP-Akatemian valmentaja, seuran valmennuspäällikkö, Petri Kangaskokko, teki loistavan taktisen ratkaisun noin 20 minuutin pelin jälkeen vaihtamalla oikeana laitalinkkinä aloittaneen Jaakko Vähäpesolan ja keskellä aloittaneen Tommi Haanpään paikkaa keskenään. Vain pari minuuttia siirron jälkeen Henri Huilla avasi kerrassaan loistavasti alhaalta Haanpäälle laitaan, joka juoksutti VIFK:n vasempana pakkina pelanneen Nicolas Tuiskun pahemman kerran kahville ennen kuin tarjoili namupassin Vähäpesolalle, joka vei kotijoukkueen johtoon.

Vain nelisen minuuttia tuosta Haanpää narutti uudelleen Tuiskua ja syötti Teemu Penninkankaalle, joka iski 2-0. Lisää tuli pari minuuttia myöhemmin Haanpään pidettyä sinipaitaisia vaasalaisia pujottelukeppeinään ennen kuin nuorukainen iski 3-0. Vielä ennen taukoa Huilla tarjoili pelivälineen keskialueelta palloa hakemaan tulleelle Haanpäälle, joka nousi itse noin 30 metriä laukoen taukonumeroiksi 4-0.

Siihen nähden, että VIFK Akatemia vilisi eri nuorisomaajoukkueiden valmennusrenkaissa olevia pelaajia, sekä viime kaudella jo miesten Ykkösessä pelanneita kavereita, oli joukkue luokattoman heikko. Kenties ottelua paikalla seurannut maajoukkuevalitsija Lars Mosanderkin pisti nyt vihkoonsa ylös muutaman seinäjokelaisenkin nimen.

Jos joku erehtyi kuvittelemaan, että hyvään vauhtiin päässeen kotijoukkueen maalinnälkä oli tyydytetty ensimmäisen puoliajan jälkeen, oli se moinen erhe. Sama tahti jatkui nimittäin toisellakin jaksolla.

Kotijoukkue antoi VIFK Akatemian näperrellä omalla puoliskollaan ja syötellä poikki kentän harmittomia palloralleja. Sen sijaan joka kerta kun palloa lähdettiin pelaamaan ylöspäin, iski oranssinuttuinen terrieri kiinni sinipaitaan ja kerta toisensa jälkeen pallo päätyi kotijoukkueen haltuun. Jos palloa ei riistetty jo keskialueella, roiskivat vaasalaiset sen loistavasti pelanneen toppariparin, Henri Huillan ja Tommi Kukilan, ulottuville. Kaksikko oli kaksi maalia viimeistelleen ja kolme osumaa syöttäneen Tommi Haanpään kanssa aivan omassa luokassaan illan ottelussa.

Erityisen ilahduttavaa onnistuminen oli Tommi Kukilan kohdalla, sillä nuorukainen pelasi uransa ensimmäisen ottelun akatemiassa.

Kotijoukkueen viides maali oli monen muun maalin tavoin kerrassaan näyttävä sommitelma. Tommi Haanpää karkasi Dennis Holmbergilta ja syötti komeasti toiseen aaltoon Jesse Jääskeläiselle, joka sai rauhassa sijoittaa 5-0 –maalin toisen puoliajan viidennellä minuutilla.

Ilmeisesti moinen nöyryyttäminen alkoi jurppia joukkueiden edellisessä kohtaamisessa kaksi maalia tehnyttä Markus Nordmania, joka katsoi aiheelliseksi tempaista Tommi Haanpäätä typerästi jaloille aivan erotuomari Jussi Saarijärven silmien alla. Ainoa oikea tuomio tempusta oli juuri se, minkä erotuomari tekikin, eli lähetti Nordmanin suoralla punaisella suihkuun.

Tovia myöhemmin VIFK Akatemian maalilla pelannut Kraftin Karl-Filip Eriksson sai taas vaihteeksi kaivella palloa selkänsä takaa. Kotijoukkueen kuudennen maalin pääsi tinttaamaan takatolpalta ylös noussut laitapakki, Vili Rajamäki Niko Nauholzin erinomaisesta keskityksestä. Pari minuuttia edellisestä TP-Akatemia järjesti loppunumerot valmiiksi. Kulmurin jälkeen Juho Pajula puski pallon Jaakko Vähäpesolalle, joka tulitti illan toisen maalinsa.

Kaukana ei ollut, että toinenkin VIFK Akatemian tähti, maajoukkuevalmennettava Daniel Nordström, olisi joutanut punaisella ulos. Sen verran rumasti nuori mies rappasi takaa päin jaloille Juho Pajulaa. Se olisi kuitenkin ehkä ollut jo liian nöyryyttävää.

Kokonaisuutena joukkueet olivat kuin eri sarjoista. Kotijoukkueen peli kulki paremmin kuin kertaakaan aiemmin akatemian kauden aikana. Ajoittain pahasti vuotanut puolustus teki tällä erää vieraiden näpertelyn totaalisesti aseettomaksi ja keskialue tukittiin aivan upeasti. Pakka pysyi tiiviinä, eikä syöttösuuntia ollut tarjolla vieraille.

Ei mikään yllätys, että valmentaja Petri Kangaskokko hymyili kilpaa sen legendaarisen Naantalin auringon kanssa.

"Minä todellakin nautin kun sain katsella, miten pojat malttoivat pelata. Oikeaan suuntaan ollaan koko ajan menossa, mutta kesään on edelleen pitkä aika. VIFK ei keksinyt tänään mitään konsteja meidän puolustuspelaamisemme murtamiseksi", tuuletti Kangaskokko murskavoiton jälkeen.

Myös Haanpään ja Vähäpesolan timanttiseksi taktiseksi siirroksi onnistunut paikanvaihto sai "Kanen" myhäilemään.

"Kerrankin joku juttu onnistui noin loistavasti. Sillä punaisella sekunnilla, kun pojat vaihtoivat paikkaa, alkoi tilanteita tulla ja heti kolista", Kangaskokko iloitsi.

Myös topparipari sai suitsutusta Kangaskokolta.

"Ajatella kun pojat vielä oppivat puhumaan. No, jos eivät muuta kuin edes keskenään, niin sekin on hieno homma", virnuili "Kane" kahden hiljaisen miehen iltapuhdetta ihastellen.

Saapa nähdä, mitä nasevaa VIFK:n taustahahmot keksivät tällä kertaa käydä naputtelemassa keskustelupalstalle. Jotainhan sieltä varmasti tulee kuitenkin, vaikka kyläseura pistikin tylyt lukemat taululle.

TP-Seinäjoki: Joonas Kuivalainen (46. Toni Koivusaari), Vili Rajamäki, Henri Huilla, Tommi Kukila (v), Niko Nauholz (79. Antti Viita), Jesse Jääskeläinen, Miika Korpela (46. Jyri Reinilä), Jaakko Vähäpesola (74. Veli-Pekka Pajula), Teemu Penninkangas, Juho Pajula (70. Samuli Kiviaho), Tommi Haanpää (65. Samir Bouroussi)