Ysikympit Englannissa

Ysikympit Englannissa TP-Seinäjoen C90-joukkue oli seuran toinen ikäluokka, joka vietti syyslomaa ulkomailla. Matkakohteena oli Englanti ja ohjelmassa mm. Valioliigaottelu Tottenham-Everton.Lue matkanjohtaja Jukka Saarijärven perusteellinen raportti alla…
Ysikympit EnglannissaTP:n C15-nuoret isännöivät viime tammi-helmikuun vaihteessa Cambridge Cityn joukkuetta Areenassa pelatussa turnauksessa. Vastavierailulla pruukilaiset  olivat syyslomalla.
Joukkue vietti pari ensimmäistä päivää  Lontoossa tutustuen Trocaderon peleihin, Madame Tussaud`sin vahakabinettiin, Petticoat Lanen katumarkkinoihin ja Lontoon nähtävyyksiin extreme-kävelyllä London-by-night. Lauantaina varattiin myös aikaa futismatkailijan pyhiinvaellukselle eli liigamatsiin livenä. Koko iltapäivä kului Tottenham – Everton-ottelun puitteissa White Hart Lanella. Toinen extreme-kokemus monille oli nuorisomajamme Millenium Lodge, jossa ei ollut tarkoituskaan kokea hotellikuolemaa. Paikka nuhjuisuudessaan palveli kuitenkin kiitettävästi sitä aikaa, jonka vaakatasossa vietimme.
 
Sunnuntai-iltana siirryimme Cambridgeen, jossa meitä oli vastassa isäntämme Steve Lilley, joka vastaa Cambridge Cityn kehitysjoukkueista ja kykypelaajista.
 
 Maanantaina pojat harjoittelivat kahdesti läheisellä kentällä ja illalla kävimme vielä testaamassa paikallisen keilahallin.
 
Tiistaina pojat vetivät aamutreenit ja välipalan jälkeen suuntasimme Ipswichiin, jossa ennen heidän Coventry- ottelua ryhmällä oli aikaa tehdä shokkiostoksia paikallisilla ostoskaduilla. Pahempi juttu oli se, kun vähän ennen illan otteluun lähtöä kaupungin keskustasta parilla poikaa käänsi vatsalaukkunsa nurin, koska siellä oli oksennusta. Veikkaukset huonon olon syystä pyörivät paikallisen Pizza Hutin, vesijohtoveden juonnin ja  erilaisen ruuan välillä. Itse olen taipuvainen uskomaan Suomesta tuotuun tautiin, koska erään ”Yrjökerhon” jäsenen perheessä sellaista oli ollut.
Näitä asioita sattuu, vaikka oltaisiin pienemmälläkin ryhmällä liikkeessä. Shit happens, sanoo englantilainen.
 
Keskiviikkoaamuna ei harjoiteltu ulkona, vaan johtuen myöhäisestä paluusta Ipswichistä ja suomalaisista potilaista Englannissa päätimme pitää mentaaliharjoituksen majapaikan biljardisalissa. Manageri Eski selvitti pojille bilispalloilla bilispöydällä (taktiikkataulun luova korvike) aluepelin periaatteita. Ainakin allekirjoittaneelle sessio oli hyödyllinen tietoisku ko. pelitavasta. Tämän jälkeen laitettiin pakettilounas reppuun ja lähdettiin Cambridgen keskustaan. Matka tosin johdateltiin vahingossa kaupunkien lukuisien yliopistojen Harry Potter-maisemien läpi kaupungin shopping centteriin tyrkyttäen pojille kylttuuria puolihuolimattomasti. Tosin, en halua kuullakaan, montako kertaa pojat veivät meitä joukkueenjohtoa 6-0…
Illalla matkasimme Compartoniin muutaman mailin päähän loistavalle keinonurmelle, jossa pelasimme Cambridge Cityn neljästä ikäluokasta koottua Dream Teamia vastaan. Ottelu oli todellista englantilaista futista, ja mielestäni yksi parhaista TP:n joukkueen esityksistä Englannissa.
Ottelussa mentiin todella kovaa päästä päähän, mieheen kiinni ja asenne oli täydet 100. TP meni johtoon Hiirikosken Karrin saatua läpisyötön ja livautettua pallon maaliin. Isäntäjoukkue tuli koko ajan kovemmin ja meni pian 3-1 johtoon. Mäki-Maunuksen Juho kavensi tarkalla nurkkalaukauksella 3-2:een mutta vielä lopussa City pääsi rokottamaan ja loppunumerot olivat 4-2 isännille. Onnistujia löytyi monta. Henkilökohtaisesti olin iloinen Tervasmäen Aten otteista koko viime kauden pilanneen loukkaantumisen jälkeen. Mäkkis oli katsojienkin mielestä TP:n ottelun pelaaja. Koskisen Saku ja Mäntylän Tero tuntuivat soveltuvan äkkiä sikäläiseen pelityyliin samoin kuin Haanpään Tommi, joka kaipaa hieman lisää voimaa jalkoihin. Pelikäsitys ja taito ovat hyvällä tasolla. Ylihärsilän Juha oli myös pirteä.
 
 
 
Torstaina aamulla kymmeneltä olimme treenaamassa läheisen Fenner Cricket Groundin samettinurmella ja harjoituksia sekä illan ottelua oli seuraamassa vanha Seinäjoen kävijä Jim White, joka asuu 10 mailin päässä Overin kylässä. Iltapäivällä ohjelmassa oli kaupunkiin tutustumista ja viimeiset shoppailut ennen huilia ja lähtöä junalla läheiseen Elyn kaupunkiin, jossa vastujaksi asettui TP:n kansainvälisyyden kantaisän, Kit Carsonin , joukkue. Kit on henkilö, jonka kanssa TP solmi vierailusopimuksen vuonna 1987. Tämä päti aina vuoteen 2001, jonka jälkeen Kit muutti Cambridge Unitediin, jonka kanssa joukkuevaihtoa ei saatu aikaan johtuen Unitedin taloustilanteesta ja Englannin punnan kalleudesta.
Ottelu oli tasainen ja erityisesti kannattaa mainita vähemmän peliaikaa saaneiden pelaajien hyvät otteet. YyPee maalissa oli todella hyvä, Hemu Urmas hurmas niin koti- kuin vierasyleisön,  ja hiljattain mukaan tulleet Ile, Pekka ja Tuomas ajavat itseään sisään vauhdilla.
Huolimatta molempien joukkueiden muutamasta maalipaikasta ottelu päättyi 0-0 lukemiin. Kokonaisuutena harjoitukset ja ottelut jättivät hyvin rohkaisevan käsityksen ensi vuoden nuoremmista B-junnuista. Suurin osa pojista omaa hyvän asenteen, jolla mennään pitkälle.
 
Perjantai oli matkustuspäivä, joka sujui notkuen Stanstedin lentokentällä. Cambrigde on siinä mielessä hyvän matkan päässä Stanstedistä, että sinne pääsee sujuvasti lentokentän alakerrassa olevalta rautatieasemalta puolessa tunnissa.
Tässäkin porukassa tuntui olevan sama mielipide ulkomaanmatkailusta kuin allekirjoittaneella. Tosi mukavaa on käydä ulkomailla, mutta paras osa on aina kotiinpaluu. Kuulohavaintojen perusteella eniten odotettiin omaa tietsikkaa, litran lasia maitoa, mopoa ja meseä. Inhimillisiä kohteita kaikki.
 
Oliko matka onnistunut? Sen analysoi joka pelaaja ja joukkueenjohtoon kuuluva itse.
 
Jukka Saarijärvi
Matkanjohtaja

Ysikympit EnglannissaTP:n C15-nuoret isännöivät viime tammi-helmikuun vaihteessa Cambridge Cityn joukkuetta Areenassa pelatussa turnauksessa. Vastavierailulla pruukilaiset  olivat syyslomalla.

Joukkue vietti pari ensimmäistä päivää  Lontoossa tutustuen Trocaderon peleihin, Madame Tussaud`sin vahakabinettiin, Petticoat Lanen katumarkkinoihin ja Lontoon nähtävyyksiin extreme-kävelyllä London-by-night. Lauantaina varattiin myös aikaa futismatkailijan pyhiinvaellukselle eli liigamatsiin livenä. Koko iltapäivä kului Tottenham – Everton-ottelun puitteissa White Hart Lanella. Toinen extreme-kokemus monille oli nuorisomajamme Millenium Lodge, jossa ei ollut tarkoituskaan kokea hotellikuolemaa. Paikka nuhjuisuudessaan palveli kuitenkin kiitettävästi sitä aikaa, jonka vaakatasossa vietimme.

Sunnuntai-iltana siirryimme Cambridgeen, jossa meitä oli vastassa isäntämme Steve Lilley, joka vastaa Cambridge Cityn kehitysjoukkueista ja kykypelaajista.

 Maanantaina pojat harjoittelivat kahdesti läheisellä kentällä ja illalla kävimme vielä testaamassa paikallisen keilahallin.

Tiistaina pojat vetivät aamutreenit ja välipalan jälkeen suuntasimme Ipswichiin, jossa ennen heidän Coventry- ottelua ryhmällä oli aikaa tehdä shokkiostoksia paikallisilla ostoskaduilla. Pahempi juttu oli se, kun vähän ennen illan otteluun lähtöä kaupungin keskustasta parilla poikaa käänsi vatsalaukkunsa nurin, koska siellä oli oksennusta. Veikkaukset huonon olon syystä pyörivät paikallisen Pizza Hutin, vesijohtoveden juonnin ja  erilaisen ruuan välillä. Itse olen taipuvainen uskomaan Suomesta tuotuun tautiin, koska erään ”Yrjökerhon” jäsenen perheessä sellaista oli ollut.

Näitä asioita sattuu, vaikka oltaisiin pienemmälläkin ryhmällä liikkeessä. Shit happens, sanoo englantilainen.

Keskiviikkoaamuna ei harjoiteltu ulkona, vaan johtuen myöhäisestä paluusta Ipswichistä ja suomalaisista potilaista Englannissa päätimme pitää mentaaliharjoituksen majapaikan biljardisalissa. Manageri Eski selvitti pojille bilispalloilla bilispöydällä (taktiikkataulun luova korvike) aluepelin periaatteita. Ainakin allekirjoittaneelle sessio oli hyödyllinen tietoisku ko. pelitavasta. Tämän jälkeen laitettiin pakettilounas reppuun ja lähdettiin Cambridgen keskustaan. Matka tosin johdateltiin vahingossa kaupunkien lukuisien yliopistojen Harry Potter-maisemien läpi kaupungin shopping centteriin tyrkyttäen pojille kylttuuria puolihuolimattomasti. Tosin, en halua kuullakaan, montako kertaa pojat veivät meitä joukkueenjohtoa 6-0…

Illalla matkasimme Compartoniin muutaman mailin päähän loistavalle keinonurmelle, jossa pelasimme Cambridge Cityn neljästä ikäluokasta koottua Dream Teamia vastaan. Ottelu oli todellista englantilaista futista, ja mielestäni yksi parhaista TP:n joukkueen esityksistä Englannissa.

Ottelussa mentiin todella kovaa päästä päähän, mieheen kiinni ja asenne oli täydet 100. TP meni johtoon Hiirikosken Karrin saatua läpisyötön ja livautettua pallon maaliin. Isäntäjoukkue tuli koko ajan kovemmin ja meni pian 3-1 johtoon. Mäki-Maunuksen Juho kavensi tarkalla nurkkalaukauksella 3-2:een mutta vielä lopussa City pääsi rokottamaan ja loppunumerot olivat 4-2 isännille. Onnistujia löytyi monta. Henkilökohtaisesti olin iloinen Tervasmäen Aten otteista koko viime kauden pilanneen loukkaantumisen jälkeen. Mäkkis oli katsojienkin mielestä TP:n ottelun pelaaja. Koskisen Saku ja Mäntylän Tero tuntuivat soveltuvan äkkiä sikäläiseen pelityyliin samoin kuin Haanpään Tommi, joka kaipaa hieman lisää voimaa jalkoihin. Pelikäsitys ja taito ovat hyvällä tasolla. Ylihärsilän Juha oli myös pirteä.

Torstaina aamulla kymmeneltä olimme treenaamassa läheisen Fenner Cricket Groundin samettinurmella ja harjoituksia sekä illan ottelua oli seuraamassa vanha Seinäjoen kävijä Jim White, joka asuu 10 mailin päässä Overin kylässä. Iltapäivällä ohjelmassa oli kaupunkiin tutustumista ja viimeiset shoppailut ennen huilia ja lähtöä junalla läheiseen Elyn kaupunkiin, jossa vastujaksi asettui TP:n kansainvälisyyden kantaisän, Kit Carsonin , joukkue. Kit on henkilö, jonka kanssa TP solmi vierailusopimuksen vuonna 1987. Tämä päti aina vuoteen 2001, jonka jälkeen Kit muutti Cambridge Unitediin, jonka kanssa joukkuevaihtoa ei saatu aikaan johtuen Unitedin taloustilanteesta ja Englannin punnan kalleudesta.

Ottelu oli tasainen ja erityisesti kannattaa mainita vähemmän peliaikaa saaneiden pelaajien hyvät otteet. YyPee maalissa oli todella hyvä, Hemu Urmas hurmas niin koti- kuin vierasyleisön,  ja hiljattain mukaan tulleet Ile, Pekka ja Tuomas ajavat itseään sisään vauhdilla.

Huolimatta molempien joukkueiden muutamasta maalipaikasta ottelu päättyi 0-0 lukemiin. Kokonaisuutena harjoitukset ja ottelut jättivät hyvin rohkaisevan käsityksen ensi vuoden nuoremmista B-junnuista. Suurin osa pojista omaa hyvän asenteen, jolla mennään pitkälle.

Perjantai oli matkustuspäivä, joka sujui notkuen Stanstedin lentokentällä. Cambrigde on siinä mielessä hyvän matkan päässä Stanstedistä, että sinne pääsee sujuvasti lentokentän alakerrassa olevalta rautatieasemalta puolessa tunnissa.

Tässäkin porukassa tuntui olevan sama mielipide ulkomaanmatkailusta kuin allekirjoittaneella. Tosi mukavaa on käydä ulkomailla, mutta paras osa on aina kotiinpaluu. Kuulohavaintojen perusteella eniten odotettiin omaa tietsikkaa, litran lasia maitoa, mopoa ja meseä. Inhimillisiä kohteita kaikki.

Oliko matka onnistunut? Sen analysoi joka pelaaja ja joukkueenjohtoon kuuluva itse.

Jukka Saarijärvi

Matkanjohtaja