Järjetön määrä energiaa
Ennen kuin pistettiin perhe koneeseen suuntana Florida, lähestyin muutamia Orlandon alueen akatemioita ja muita seuroja. Ajatuksena oli, että kun sinne asti on menty, niin yhtä hyvin sitä voisi sitten vaikka jokun jutunpalankin tehdä.
Toiveet ja odotukset olivat korkealla useiden mailien jälkeen. Periaatteessahan jenkit ovat lähtökohtaisesti sitä mieltä, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Todellisuus oli karumpi. Harva vastasi lainkaan. Silti pari tarttui täkyyn. Yksi oli Orlandon ympäristössä toimiva My Soccer Academy. Lopulta voisi todeta, että kerrankin sain kameran eteen kaverin, jolta ei puhe loppunut. Onkohan täällä ketään?Puhelin soi sitten ollessamme Tampassa menossa katsomaan NHL-ottelua Tampa Bay Lightningin ja Florida Panthersin välillä. Langan toisessa päässä jutteli hiukan ontuvalla, mutta aivan ymmärrettävällä englannilla, jossa oli eittämättä vivahteita espanjasta, kaveri nimeltään Nelson Velez. Olin alun perin tavoitellut Gustavo Jaramilloa, mutta mikäs siinä. Sovittiin treffit ja hän lupasi lähettää koordinaatit viestillä.Meni muutama päivä. Ei kuulunut viestiä. Laitoin sähköpostia. Soitin uudelleen. Sain yhteyksiä perjantaina, jolloin treffit piti olla Hunters Creekissä. En edes tiennyt, mikä Hunters Creek on, ennen kuin ajeltiin paikan päälle. Viesti oli kadonnut bittiavaruuteen, mutta ei hätiä.Paikalla piti olla klo 17.00. No, oletin, että kuten muuallakin, myös täällä ollaan hyvissä ajoin ennen treenien alkua paikkeilla. Mentiin siis paikalle jo noin 16.40. Havaittiin Hunters Creekin olevan Prunttimäki-tyylinen iso nurmialue. Siinä missä Prunttimäen vierestä menee miltei sammaloitunut junanrata, Hunters Creekin vieressä menee kahdeksan kaistainen motari. Toisella laidalla on rauhallinen lähiö. Vähitellen parkkipaikka alkoi täyttyä autoista. Koutseja tulee paikalle asettelemaan tötsejä, viemään maaleja paikoilleen ja keräämään ryhmiään kasaan. Sutinaa alkaa olla melkoisesti. Toisin kuin meillä, harjoitustapahtuma kerää oikeastaan kaikki joukkueet samaan aikaan samaan paikkaan. Tai siis tavallaan. My Soccer Academyn rakenne poikkeaa eurooppalaisesta junioriseurasta monin eri tavoin. Ikäluokkia akatemiassa on ihan pikkulapsista, eli peräti 3-vuotiaista aina U18-joukkueisiin saakka.Perjantainen treenisessio Hunters Creekissä kerää paikalle nimenomaisesti kaikki Hunters Creekin joukkueet. My Soccer Academyn treenipaikkoja Orlandon ja Kissimmeen alueella on enemmänkin. Aluksi niitä oli vain muutama, mutta nyt liikutaan jo noin kymmenen kohteen kieppeillä.Siinä, missä meillä pojat tuodaan treeneihin tai he tulevat omin avuin paikalle, USA:ssa on erittäin tyypillistä, että auton perältä nostellaan esiin leirituoleja, aurinkovarjoja ja muuta rekvisiittaa. Kyseessä on miltei suurta hartautta herättävä tapahtuma. Lähes poikkeuksetta vanhemmat tai ainakin toinen heistä jää paikalle katsomaan harjoituksia. Eikä se kaikkien osalta ihan pelkäksi katsomiseksi jää, vaan treeneissäkin kannustetaan varsin voimakkaasti.Gustavolla on asiaaEhdin jo kysyä yhdeltä nuorelta valmentajalta, josko Nelson tai Gustavo ovat maisemissa ja vastaukseksi sain paitsi hymyö, erittäin hiljaisen vastauksen vaatimattomalla englannilla. Varmistin vielä kysymällä uudelleen ja sain selville, että Gustavo on tulossa. Pian. Niin no, treenit jo alkoivat. Ehkä tällä maailman kolkalla aika on venyvä käsite. Mieleen tulee väistämättä tarinoita latinalaisen Amerikan hiukan vapaammasta tavasta tulkita aikaa.Sieltä sitten tulee kaveri, joka näyttää tuntevan jokaisen. Ainakin hän tervehtii jokaista hymyillen. Nimeltä. Kävelee meikäläisenkin luo, kysyy miten menee. No mikäs tässä ajattelen ja kysäisen häneltäkin, onko käryä tästä Gustavosta. – On on, minä olen Gustavo. Odota pieni hetki, tulen ihan kohta takaisin. Käyn laittamassa muutamia juttuja kohdilleen ja palaan. Pieni hetki, hymyilee mies leveästi, kiiruhtaa kohti kenttien välistä aluetta, moikkaa samalla useita vanhempia kätellen jokaisen. Gustavo hoitaa hommansa nopeasti. Tulee juttusille ja kertoo siitä, miten viisi vuotta sitten syntyi My Soccer Academy. Ja juttua piisaa. Sitä löytyy muutamalta videoklipiltä, joiden linkit lisätään tämän tarinan loppuun.Gustavo kertoo seikkaperäisesti sen, miten viitisen vuotta sitten hän yhdessä entisen ammattilaisjalkapalloilijan, Nelsonin, kanssa perusti jakuvasti kasvavan My Soccer Academyn. Vauhdikkaasti Orlandon alueella leviävä futisakatemia on kyennyt jo luomaan yhteistyökuvioita mm. Espanjaan RC Celta de Vigoon, sekä luonnollisesti miehen kotimaahan, Kolumbiaan. Ei kai se ole mikään ihme, että My Soccer Academyn yhteistyökumppanina komeilee kolumbialainen yritys paidoissa. Turismo, kuinkas muuten.Aurinko laskee Hunters Creekissä. Auringonlasku tapahtuu Floridassa todella äkäisesti. Siihen menee noin puolituntia kun auringonpaiste on vaihtunut säkkipimeäksi. Auringon laskettua Hunters Creekin harjoituskentät tyhjenevät ja hiljenevät. Mutta jo seuraavana aamuna Gustavo on taas adjutantteineen paikalla.- Tunnetko kaikki pelaajat nimeltä? Pakko oli kysyä, koska Gustavo niin sujuvasti kannusti yhtä sun toista poikaa treenien aikana.- Kyllä kyllä ja myös heidän vanhempansa. On pakko jos aikoo menestyä, nauraa sosiaalisen median ja internetin voimaan vahvasti uskova Gustavo.- Jos et ole sosiaalisessa mediassa, jos et näy ja kuulu siellä, et ole olemassa. Näin se on, hän vakuuttaa. Ehkä ohjelmoijasta organisoijaksi muuttunutta kolumbialaista on uskottava. Siltä se ainakin ensivaikutelman puitteissa tuntuu.
Video 1Video 2Video 3
Kuvagalleria
My Soccer Academyn nettisivut
My Soccer Academyn toinen nettisivu