Onko akatemia tie tähtiin?

Onko akatemia tie tähtiin?
Englannin jalkapalloliitto, FA, teki muutama vuosi sitten radikaaleja muutoksia maan juniorityöhön liittyen perustaessaan yhdessä seurojen kanssa akatemiaohjelman, jonka tarkoituksena on ollut nostaa Englannin maajoukkue uudelle tasolle. Tasolle, joka johtaisi jatkossa siihen, että MM-kisoista ei tarvitsisi lähteä kesken kaiken lomailemaan, vaan joukkue olisi mukana finaalissa jopa menestyen.
Aikaisemmin nuorten pelaajien sitominen ammattilaisseuroihin oli englannissa sääntöviidakon voimalla rajoitettu, mutta sääntöjä kierrettiin urakalla. Kun liitto sitten vihdoin huomasi tilanteen ja päätti rakentaa akatemiasysteemin, lähdettiin eittämättä oikealle tielle.
Premier League ja Football League ovat yhdessä luoneet järjestelmän, johon valittiin mukaan tarkkaan harkiten 36 seuraa. Mukana ovat tietenkin kaikki suuret Manchester Unitedin, Leedsin ja Liverpoolin johdolla, mutta pienempiäkin liigaseuroja kelpuutettiin joukkoon.
Yksi sellainen on Peterborough United, joka viime kauden päätteeksi nousi Nationwide Kakkoseen varsin kiistellyn managerinsa, Barry Fryn, johdolla.
Niin Peterborough’lla kuin muillakin akatemiaseuroilla on joukkueita alle yhdeksän vuotiaista suomalaisittain A-junioreihin. Pelaajia akatemioihin kuuluu yleensä jopa satoja, mutta näistä vain muutamat kasvavat Emile Heskeyn, David Beckhamin, Michael Owenin tai Joe Colen pelikenkiin.
On kuitenkin olennaista, että seurat panostavat nuoriin pelaajiinsa. Akatemioiden vetäjiksi on palkattu entisiä huippupelaajia kuten Arsenalin Liam Brady ja Liverpoolin Steve Heighway, sekä Norwichin Sammy Morgan.
Akatemiat panostavat harjoittelun ohella myös koulunkäyntiin. Koulunkäynnin lisäksi sitoutuminen akatemiaan rajoittaa pelaajan ottelumäärää kaudessa. Menneinä vuosina nuoret pelaajat nimittäin varsin usein poltettiin loppuun peluuttamalla heitä useissa eri joukkueissa, nyt näin ei enää pitäisi käydä.
Englannin liiton puolesta asioista vastaavat nimekkäät hahmot, sillä Leedsiä ja Sheffield wednesdaytä aiemmin valmentanut Howard Wilkinson on liiton tekninen johtaja ja Dave Richardson puolestaan Premier Liigan nuorisovastaava.
Peterborough Unitedin alle 19-vuotiaiden joukkuetta, jossa Toni Lehtinen pelaa, valmentaa Adrian Boothroyd. Joukkue harjoitteli ennen kauden alkua 12 kertaa viikossa noin puolitoista tuntia kerrallaan. Kauden aikana, kun pojat opiskelevat minimissään kymmenen tuntia viikossa, on treenejä 6-7 kertaa pelien lisäksi.
Nuoren miehen iso askel
Poikien maajoukkueessa jo nipun otteluita pelannut TP-Seinäjoen Toni Lehtinen teki ikäisekseen rohkean ratkaisun viime joulun aikoihin. Nuori palloilulupaus päätti lähteä kolmeksi vuodeksi Englantiin pelaamaan ja opiskelemaan jalkapalloa. Tietenkin edessä on myös elämän opiskelua, sillä harva 15-vuotias on aivan kypsä valloittamaan maailmaa yksinään.
Ikäisekseen varsin kypsä nuorukainen solmi sopimuksen Peterborough Unitedin kanssa selvistä syistä. Tavoitteet ovat olleet kirkkaina mielessä jo pitkään, nyt on aika katsoa riittävätkö rahkeet niiden toteuttamiseen. Mahdollisuudet ovat ainakin olemassa, sillä kesällä Färsaarilla pelatun avoimen PM-turnauksen yhteydessä niin Manchester United, Arsenal kuin hollantilainen Feyenoordkin kiersivät pohjalaispoikaa ahkerasti.
"Kyllä tavoite on pienestä pitäen ollut ammattilaisuus. Jollen saa Peterboroughiin sopimusta, ei elämä siihen lopu vaan sitten kokeillaan jossain muualla. Akatemia on siitä erinomainen juttu, että samalla kun treenataan, käydään koulua ja saadaan myös ammattiin valmistavaa koulutusta ihan sen takia, koska kaikista meistä ei tule ammattilaisia futiksen saralle", selvittää Englantiin muutamassa viikossa hyvin sopeutunut Toni.
Kiitollinen treenattava
Tonin ura on ollut melkoista liitoa junnuista edustusjoukkueeseen ja saman tien kansainvälisille areenoille. Harjoittelua varten ei nuorukaista ole kuitenkaan tarvinnut koskaan erikseen motivoida, sillä tavoitteet ovat olleet selkeinä mielessä koko ajan.
"Toni on kyllä ollut ihan kiitollinen treenattava", sanoo pojan isä, Pekka, joka toimii TP-Seinäjoen edustusjoukkueen huoltajana. Pekka tosin on ehtinyt valmentaakin poikaansa, joten hän tietää mistä puhuu.
"Joskus oltiin Joupin hiekkakentällä ja poika ei suostunut lähtemään pois ennen kuin joku tietty tekniikkatreeni meni oletusten mukaan. Kyllä siinä tosin välillä lensivät nappikset, pallot ja muutkin varsuteet, ellei homma sujunut", naurahataa Pekka.
Aivan kuten niin monet muutkin maailmalle lähteneet palloilijat, myös Toni, on käyttänyt vapaa-aikaansa omiin harjoituksiin joukkuetreenien lisäksi.
"Pallonkäsittelyä ja juoksuja on vedetty yhdessä joukkueen harjoitusten ohella. Tärkeää Toni uralle oli kuitenkin vaihtaa kasvattajaseura Sepsi-78:sta TP-Seinäjokeen. Se oli ratkaiseva juttu, sillä TP:lla oli kontaktit maailmalle valmiina, talous kunnossa ja junioreille seura tarjoaa edelleen optimaaliset olosuhteet", selvittää Pekka, jonka toinen poika, Tiitus, on myös kehittymässä isoveljen nappisten jälkiä hyväksi pelimieheksi.
Toni ehti pelata Sepsi-78:n junnuissa kolme vuotta ja sai oppia mm. maajoukkueessa pelanneelta Mikko "Euse" Lammelta, jonka pojista sekä Matti, että Veli ovat myös useiden seurojen mielenkiinnon kohteena.
Lähtöpäätös oli iso juttu
Vaikka Toni onkin reissannut 11-vuotiaasta saakka ympäri Eurooppaa vieraillen monissa seuroissa, oli lähtöpäätös Pekka-isän mukaan perheellekin lopulta varsin kova juttu.
"Kyllä se oli iso päätös, mutta kun kävimme koko perheen voimalla Peterborough’ssa huomasimme, että seuran pienuus voi olla myös vahvuus ja turvallinen vaihtoehto. Tietenkin huoli pojasta on välillä suuri, mutta ei tässä sillä tavalla pelko ole puserossa", tilittää Toni isä, Pekka.
Kuunnellessa isää ja poikaa ei voi välttyä siltä johtopäätelmältä, että Toni lähteminen Englantiin kolmivuotisella akatemiasopimuksella oli pojalle itselleen helpompi päätös kuin perheelle.
"Äitille tämä varmaan vaikeampaa oli. Minun oli helppo lähteä juuri Peterboroughiin siksi, että olin käynyt täällä 4-5 kertaa aiemmin, tunsin pelaajat ja valmentajat ja nuorisopuolen johtaja Kit Carson on aivan loistava tyyppi", kertaa Toni päätöksentekoprosessia, jonka aikana koko Lehtisen perhe kävi seuran vieraana.
Suomesta Toni ei kuitenkaan monia asioita kaipaa. Lähinnä vain ystäviään, mutta sekin asia on siinä mielessä kunnossa, että ulospäin suuntautuva nuorukainen on jo luonut uuden ystäväpiirin.
"Ei se enää ole ongelma. Aluksi kieli oli pieni probleema, mutta nyt tulen jo hyvin toimeen. Kaverit ovat todella hienoja, joten kotiin ei ole ollut kertaakaan ikävä. Pelillisellä puolellakin on kaikki sujunut, sillä olen pelannut jokaisen matsin alusta loppuun."
Kova taso houkutteli
Toni lähtöä pienen seuran akatemiaan on arvosteltu Suomessa. Arvostelijat vain eivät taida aina tietää, mitä arvostelevat, sillä ei Englannin huippuakatemioihin arvostettu Peterborough ole ihan mikä tahansa seura. Tottenhamissa pelaavat Matthew Ethrington ja Simon Davies kasvoivat samassa seurassa ja joka viikko vastassa ovat saarivaltakunnan parhaat.
"Jos olisin aikonut pelata vain Veikkausliigassa koko ikäni minun olisi ollut turha lähteä tänne. Uskon kuitenkin, että pelaamalla Arsenalia, Liverpoolia, West Hamia ja muita Valioliigajoukkueita vastaan viikosta toiseen kehityn jopa paremmin kuin suomalaisen liigajoukkueen penkillä tai reservissä", näpäyttää nuori mies epäilijöitä.
Junioreissa kaikenvärisiä tekniikkamitaleita tililleen haalinut Toni ei kurkota kuuhun, vaikka luetteleekin tavoitteitaan terveen itsetunnon värittämällä äänellä.
"Jostain A-maajoukkueesta ja vielä 21-vuotiaistakin on ihan turha puhua tässä vaiheessa. On aina kunnia-asia pukea Suomen paita päälle, joten tietenkin ne ovat haaveissa. Lähitulevaisuudessa on toiveena päästä pelaamaan reserveissä ehkä ensi kaudella ja edustusjoukkueessa noin neljän vuoden sisään", tilittää Dennis Bergkampin ja Patrick Kluivertin peliä tarkkaan seurannut pelimies.
"Olen katsonut tiettyjä videonauhoja varmaan tuhansia kertoja ja yrittänyt havaita miten nämä pelaajat tekevät ratkaisujaan tietyissä tilanteissa. Aiemmin katselin paljon myös Marco Van Bastenia ja Gary Linekeria", lisää 17 poikien maaottelua pelannut Toni kertoen maajoukkueluotsi Timo Liekosken pitävän ahkerasti yhteyttä.
Toni on todellinen talentti
Mikäli seuraa on uskominen, he ovat löytäneet Suomesta todellisen lahjakkuuden, joka ei itse vaivaudu pitämään erityisen suurta meteliä itsestään, eikä innostu vertailusta Mikael Forsselliin tai muihinkaan huippuihin.
Äitinsä, Pirjon, luistimenpiirtoja seuraten Toni on kokeillut myös pikaluistelua ja siinä sivussa koripalloakin jääkiekon tavoin. Sydän sykki kuitenkin koko ajan futikselle ja nyt pojalla on mahdollisuus katsoa missä omat rajat kulkevat, mihin ne lopuksi piirretään.
Seuran weppisivu, käsiohjelmat ja paikallinen lehdistö eivät kuitenkaan epäröi hehkuttaa Englannissa näppärästi Tonyksi vääntyneen miehenalun taitoja.
"Tietenkin unelma on se, että pelaisin joskus Arsenalissa. Manchester United ei kiinnosta tippaakaan", heittää Toni ja purskahtaa nauramaan.
Jollei futistaivas aukene pelaajana suurseurassa, aina voi palata parempana pelaajana ja henkisesti kasvaneena kotikonnuille. Vei se tie sitten Seinäjoelle Highburyn kautta tai lyhyempää reittiä, se on varmaa, että Tonin otteita seurataan Pohjanmaalla varsin kiinnostuneina jatkossa.

Onko akatemia tie tähtiin?

Englannin jalkapalloliitto, FA, teki muutama vuosi sitten radikaaleja muutoksia maan juniorityöhön liittyen perustaessaan yhdessä seurojen kanssa akatemiaohjelman, jonka tarkoituksena on ollut nostaa Englannin maajoukkue uudelle tasolle. Tasolle, joka johtaisi jatkossa siihen, että MM-kisoista ei tarvitsisi lähteä kesken kaiken lomailemaan, vaan joukkue olisi mukana finaalissa jopa menestyen.

Aikaisemmin nuorten pelaajien sitominen ammattilaisseuroihin oli englannissa sääntöviidakon voimalla rajoitettu, mutta sääntöjä kierrettiin urakalla. Kun liitto sitten vihdoin huomasi tilanteen ja päätti rakentaa akatemiasysteemin, lähdettiin eittämättä oikealle tielle.

Premier League ja Football League ovat yhdessä luoneet järjestelmän, johon valittiin mukaan tarkkaan harkiten 36 seuraa. Mukana ovat tietenkin kaikki suuret Manchester Unitedin, Leedsin ja Liverpoolin johdolla, mutta pienempiäkin liigaseuroja kelpuutettiin joukkoon.

Yksi sellainen on Peterborough United, joka viime kauden päätteeksi nousi Nationwide Kakkoseen varsin kiistellyn managerinsa, Barry Fryn, johdolla.

Niin Peterborough’lla kuin muillakin akatemiaseuroilla on joukkueita alle yhdeksän vuotiaista suomalaisittain A-junioreihin. Pelaajia akatemioihin kuuluu yleensä jopa satoja, mutta näistä vain muutamat kasvavat Emile Heskeyn, David Beckhamin, Michael Owenin tai Joe Colen pelikenkiin.

On kuitenkin olennaista, että seurat panostavat nuoriin pelaajiinsa. Akatemioiden vetäjiksi on palkattu entisiä huippupelaajia kuten Arsenalin Liam Brady ja Liverpoolin Steve Heighway, sekä Norwichin Sammy Morgan.

Akatemiat panostavat harjoittelun ohella myös koulunkäyntiin. Koulunkäynnin lisäksi sitoutuminen akatemiaan rajoittaa pelaajan ottelumäärää kaudessa. Menneinä vuosina nuoret pelaajat nimittäin varsin usein poltettiin loppuun peluuttamalla heitä useissa eri joukkueissa, nyt näin ei enää pitäisi käydä.

Englannin liiton puolesta asioista vastaavat nimekkäät hahmot, sillä Leedsiä ja Sheffield wednesdaytä aiemmin valmentanut Howard Wilkinson on liiton tekninen johtaja ja Dave Richardson puolestaan Premier Liigan nuorisovastaava.

Peterborough Unitedin alle 19-vuotiaiden joukkuetta, jossa Toni Lehtinen pelaa, valmentaa Adrian Boothroyd. Joukkue harjoitteli ennen kauden alkua 12 kertaa viikossa noin puolitoista tuntia kerrallaan. Kauden aikana, kun pojat opiskelevat minimissään kymmenen tuntia viikossa, on treenejä 6-7 kertaa pelien lisäksi.

Nuoren miehen iso askel

Poikien maajoukkueessa jo nipun otteluita pelannut TP-Seinäjoen Toni Lehtinen teki ikäisekseen rohkean ratkaisun viime joulun aikoihin. Nuori palloilulupaus päätti lähteä kolmeksi vuodeksi Englantiin pelaamaan ja opiskelemaan jalkapalloa. Tietenkin edessä on myös elämän opiskelua, sillä harva 15-vuotias on aivan kypsä valloittamaan maailmaa yksinään.

Ikäisekseen varsin kypsä nuorukainen solmi sopimuksen Peterborough Unitedin kanssa selvistä syistä. Tavoitteet ovat olleet kirkkaina mielessä jo pitkään, nyt on aika katsoa riittävätkö rahkeet niiden toteuttamiseen. Mahdollisuudet ovat ainakin olemassa, sillä kesällä Färsaarilla pelatun avoimen PM-turnauksen yhteydessä niin Manchester United, Arsenal kuin hollantilainen Feyenoordkin kiersivät pohjalaispoikaa ahkerasti.

"Kyllä tavoite on pienestä pitäen ollut ammattilaisuus. Jollen saa Peterboroughiin sopimusta, ei elämä siihen lopu vaan sitten kokeillaan jossain muualla. Akatemia on siitä erinomainen juttu, että samalla kun treenataan, käydään koulua ja saadaan myös ammattiin valmistavaa koulutusta ihan sen takia, koska kaikista meistä ei tule ammattilaisia futiksen saralle", selvittää Englantiin muutamassa viikossa hyvin sopeutunut Toni.

Kiitollinen treenattava

Tonin ura on ollut melkoista liitoa junnuista edustusjoukkueeseen ja saman tien kansainvälisille areenoille. Harjoittelua varten ei nuorukaista ole kuitenkaan tarvinnut koskaan erikseen motivoida, sillä tavoitteet ovat olleet selkeinä mielessä koko ajan.

"Toni on kyllä ollut ihan kiitollinen treenattava", sanoo pojan isä, Pekka, joka toimii TP-Seinäjoen edustusjoukkueen huoltajana. Pekka tosin on ehtinyt valmentaakin poikaansa, joten hän tietää mistä puhuu.

"Joskus oltiin Joupin hiekkakentällä ja poika ei suostunut lähtemään pois ennen kuin joku tietty tekniikkatreeni meni oletusten mukaan. Kyllä siinä tosin välillä lensivät nappikset, pallot ja muutkin varsuteet, ellei homma sujunut", naurahataa Pekka.

Aivan kuten niin monet muutkin maailmalle lähteneet palloilijat, myös Toni, on käyttänyt vapaa-aikaansa omiin harjoituksiin joukkuetreenien lisäksi.

"Pallonkäsittelyä ja juoksuja on vedetty yhdessä joukkueen harjoitusten ohella. Tärkeää Toni uralle oli kuitenkin vaihtaa kasvattajaseura Sepsi-78:sta TP-Seinäjokeen. Se oli ratkaiseva juttu, sillä TP:lla oli kontaktit maailmalle valmiina, talous kunnossa ja junioreille seura tarjoaa edelleen optimaaliset olosuhteet", selvittää Pekka, jonka toinen poika, Tiitus, on myös kehittymässä isoveljen nappisten jälkiä hyväksi pelimieheksi.

Toni ehti pelata Sepsi-78:n junnuissa kolme vuotta ja sai oppia mm. maajoukkueessa pelanneelta Mikko "Euse" Lammelta, jonka pojista sekä Matti, että Veli ovat myös useiden seurojen mielenkiinnon kohteena.

Lähtöpäätös oli iso juttu

Vaikka Toni onkin reissannut 11-vuotiaasta saakka ympäri Eurooppaa vieraillen monissa seuroissa, oli lähtöpäätös Pekka-isän mukaan perheellekin lopulta varsin kova juttu.

"Kyllä se oli iso päätös, mutta kun kävimme koko perheen voimalla Peterborough’ssa huomasimme, että seuran pienuus voi olla myös vahvuus ja turvallinen vaihtoehto. Tietenkin huoli pojasta on välillä suuri, mutta ei tässä sillä tavalla pelko ole puserossa", tilittää Toni isä, Pekka.

Kuunnellessa isää ja poikaa ei voi välttyä siltä johtopäätelmältä, että Toni lähteminen Englantiin kolmivuotisella akatemiasopimuksella oli pojalle itselleen helpompi päätös kuin perheelle.

"Äitille tämä varmaan vaikeampaa oli. Minun oli helppo lähteä juuri Peterboroughiin siksi, että olin käynyt täällä 4-5 kertaa aiemmin, tunsin pelaajat ja valmentajat ja nuorisopuolen johtaja Kit Carson on aivan loistava tyyppi", kertaa Toni päätöksentekoprosessia, jonka aikana koko Lehtisen perhe kävi seuran vieraana.

Suomesta Toni ei kuitenkaan monia asioita kaipaa. Lähinnä vain ystäviään, mutta sekin asia on siinä mielessä kunnossa, että ulospäin suuntautuva nuorukainen on jo luonut uuden ystäväpiirin.

"Ei se enää ole ongelma. Aluksi kieli oli pieni probleema, mutta nyt tulen jo hyvin toimeen. Kaverit ovat todella hienoja, joten kotiin ei ole ollut kertaakaan ikävä. Pelillisellä puolellakin on kaikki sujunut, sillä olen pelannut jokaisen matsin alusta loppuun."

Kova taso houkutteli

Toni lähtöä pienen seuran akatemiaan on arvosteltu Suomessa. Arvostelijat vain eivät taida aina tietää, mitä arvostelevat, sillä ei Englannin huippuakatemioihin arvostettu Peterborough ole ihan mikä tahansa seura. Tottenhamissa pelaavat Matthew Ethrington ja Simon Davies kasvoivat samassa seurassa ja joka viikko vastassa ovat saarivaltakunnan parhaat.

"Jos olisin aikonut pelata vain Veikkausliigassa koko ikäni minun olisi ollut turha lähteä tänne. Uskon kuitenkin, että pelaamalla Arsenalia, Liverpoolia, West Hamia ja muita Valioliigajoukkueita vastaan viikosta toiseen kehityn jopa paremmin kuin suomalaisen liigajoukkueen penkillä tai reservissä", näpäyttää nuori mies epäilijöitä.

Junioreissa kaikenvärisiä tekniikkamitaleita tililleen haalinut Toni ei kurkota kuuhun, vaikka luetteleekin tavoitteitaan terveen itsetunnon värittämällä äänellä.

"Jostain A-maajoukkueesta ja vielä 21-vuotiaistakin on ihan turha puhua tässä vaiheessa. On aina kunnia-asia pukea Suomen paita päälle, joten tietenkin ne ovat haaveissa. Lähitulevaisuudessa on toiveena päästä pelaamaan reserveissä ehkä ensi kaudella ja edustusjoukkueessa noin neljän vuoden sisään", tilittää Dennis Bergkampin ja Patrick Kluivertin peliä tarkkaan seurannut pelimies.

"Olen katsonut tiettyjä videonauhoja varmaan tuhansia kertoja ja yrittänyt havaita miten nämä pelaajat tekevät ratkaisujaan tietyissä tilanteissa. Aiemmin katselin paljon myös Marco Van Bastenia ja Gary Linekeria", lisää 17 poikien maaottelua pelannut Toni kertoen maajoukkueluotsi Timo Liekosken pitävän ahkerasti yhteyttä.

Toni on todellinen talentti

Mikäli seuraa on uskominen, he ovat löytäneet Suomesta todellisen lahjakkuuden, joka ei itse vaivaudu pitämään erityisen suurta meteliä itsestään, eikä innostu vertailusta Mikael Forsselliin tai muihinkaan huippuihin.

Äitinsä, Pirjon, luistimenpiirtoja seuraten Toni on kokeillut myös pikaluistelua ja siinä sivussa koripalloakin jääkiekon tavoin. Sydän sykki kuitenkin koko ajan futikselle ja nyt pojalla on mahdollisuus katsoa missä omat rajat kulkevat, mihin ne lopuksi piirretään.

Seuran weppisivu, käsiohjelmat ja paikallinen lehdistö eivät kuitenkaan epäröi hehkuttaa Englannissa näppärästi Tonyksi vääntyneen miehenalun taitoja.

"Tietenkin unelma on se, että pelaisin joskus Arsenalissa. Manchester United ei kiinnosta tippaakaan", heittää Toni ja purskahtaa nauramaan.

Jollei futistaivas aukene pelaajana suurseurassa, aina voi palata parempana pelaajana ja henkisesti kasvaneena kotikonnuille. Vei se tie sitten Seinäjoelle Highburyn kautta tai lyhyempää reittiä, se on varmaa, että Tonin otteita seurataan Pohjanmaalla varsin kiinnostuneina jatkossa.