VPS-j voitti Pahlman-karsinnassa

VPS-j voitti Pahlman-karsinnassaEi ollut onni myötäinen TP-Seinäjoen ysinelosten joukkueelle sunnuntai-iltana kylmän kalseissa olosuhteissa pelatussa Kai Pahlman Cupin karsintaottelussa Vaasan Palloseuraa vastaan. Oranssipaidat saivat kokea jalkapallon viehätyksen nurjan puolen. Joskus ottelusta jää käteen epäreilu lopputulos – aivan niin kuin elämässä joskus käy. Vepsu teki jo 5. minuutilla ottelun ainoan maalin ja säilytti teoreettiset mahdollisuudet jatkokarsintaan. TP pystyy sen tien sulkemaan jo tulevana tiistaina Wallsport Areenalla. Voitto Vaasan Kiistosta tietäisi jo varmaa jatkopaikkaa ja niin perjantai-iltapäiväksi siirtynyt vaasalaisten peruma yhteenotto VIFK:ä vastaan olisi TP:n pojille merkityksetön.
Botniahallin viereinen lämmitettävä tekonurmi oli saatu lumesta ja jäästä vapaaksi. Toki kentän pinta oli pikkupakkasessa liukas ja pallo liikkui sillä epätavallisesti vailla kunnon kitkaa. Verrattuna esim. Wallsport Areenan nurmeen, pallo suorastaan liukui kentän pinnalla. Alusta ja pallo oli tietenkin molemmille sama, mutta vaasalaisilla oli ehkäpä pieni etu siitä, että he sentään harjoittelevat ja pelaavat ko. kentällä näissä talvisissa oloissa.
VPS:n maali syntyi pruukilaispuolustuksen pienen virhesuman päätteeksi. Vasen laita hieman vuosi ja kun laitapakkikin ohitettiin helpohkosti, pääsi mustavalkoraitaista paitaa kantanut kaveri keskittämään pallon maalille, josta se pienen hässäkän ja taiston jälkeen toimitettiin kylmästi maaliin. Maalivahti Miko Saarela saa tilanteesta puhtaat paperit. Maali hermostutti vieraita lisää. Peli meni väkisin yrittämiseksi. Syötöt olivat vaikeita ja haltuunottokin kangerteli. Peliä ei saatu koko jaksolla rauhoitettua. Oikeastaan ainoat maalintekopaikat osuivat Panu Lepälle ja Aapo Metsä-Ketelälle, jotka molemmat pyssyttivät kovan kaukolaukauksen niukasti ohi maalin. Jos edes toinen niistä olisi onnistunut, olisi peli todennäköisesti rauhoittunut ja kääntynyt. VPS:llä oli myös muutama vaarallinen tilanne, joista olisi TP:n päässä verkko soinut ilman erinomaisesti pelanneen maalivahti Miko Saarelan torjuntoja. Miko piti liioittelematta joukkuetta pystyssä.
Toiselle jaksolle TP marssi päättäväisenä ja onnistui rauhoittamaan peliä. Syöttöpeli alkoi kulkea. Pallo kiersi sujuvasti mieheltä toiselle ja maalipaikkoja alkoi tulla. Yrityksiä oli läheltä ja kaukaa. Pääsääntöisesti ne suuntautuivat niukasti ohi. Vepsun maalivahti ei päässyt niissäkään tilanteissa torjunnoilla loistamaan. Maalintekoa yrittivät mm. Veli-Pekka "Vemmu" Pajula, Panu Leppä, Aapo Metsä-Ketelä, Aleksi Ahde, Matti Rajala, Pekka Jaskari ja Roope Takala. Ja useimmat heistä moneen kertaan! Viimeiset parikymmentä minuuttia Vepsu tyytyi kävelyvauhtiin lukuun ottamatta tilanteita, joissa pallo päästiin roiskaisemaan TP:n puolustuslinjan yli, jolloin yksi tai kaksi kaveria spurttaili pallon perään. Ne tilanteet Miko hoiteli tulemalla maaliltaan reippaasti vastaan. Miko ei tyytynyt roiskimaan palloa katsomoon, vaan hoiti tilanteet niin, että peliä päästiin suoraan rakentamaan. Kun onni ei ollut myötä, näytti joukkueen yhteishenkikin valitettavasti kovassa paineessa aivan loppuhetkillä rakoilevan. Mussutusta omalle joukkueelle ei soisi tämän tason pelimiehiltä enää kuuluvan. Pallokouluikäisten touhua. Tai sitten jo niin miehistä, että kaverit kestävät tällaisen kovasanaisen kannustuksen. Kentän laidalta katsottuna kuitenkin näytti siltä, että siihen päättyi lopun rynnistys. Toivottavasti tästä otetaan pian opiksi.
TP:n joukkueessa todella suuria onnistujia oli vain maalivahti Miko Saarela. Suuria epäonnistujia ei tietenkään ollut, koska hallinta oli vierailla ja maalipaikkoja syntyi. Pienestä kaikki oli loppujen lopuksi kiinni. Puolustus uinahti hiukan yhden ainoan ratkaisevan kerran, mutta ei silti ole aihetta ruoskia Teemu Nimelliä, Sammy Saarista, Roope Takalaa, Raitt Peltojaa ja Hannes Salmea. Hannes kävi tuuraamassa tällä kertaa vähän pidempään Raittia, joka ottelun alussa satutti polveaan ja palasi kentälle vasta vähän ennen puoliaikaa. Hannes hoiti Kraft -ottelun tapaan tonttinsa eleettömän varmasti. Pelinrakentelusta päävastuun kantoi kolmikko Aleksi Ahde, Panu Leppä ja Aapo Metsä-Ketelä. Toisella jaksolla polvikivuista ilmeisesti vain sisua saanut Raitt Peltoja nousi selkeästi esille pelaajana, joka voimalla ja päättäväisyydellä kykenee luomaan tilanteita. Ainakin siltä laitaa ne parhaat paikat syntyivät. Laitalinkkeinä pelasivat Juha Laitila, Matti Rajala ja Saku Pikkarainen. Kärjessä vuorottelivat Vemmu Pajula, Pekka Jaskari ja Aleksi Aho. Kakkosmaalivahdin virkaa hoiteli ja kylmässä paleli Jarkko Orava, joka taas kerran ansaitsee kiitokset siitä, että hän hoiti roolinsa hyvällä huumorilla ja aikuista asennetta osoittaen. Jarkko tietää, että hänenkin aikansa tulee.
TP:n C15-junnut pelaavat siis seuraavan karsintaottelunsa Vaasan Kiistoa vastaan jo ensi tiistaina klo 19 Wallsport Areenalla. Silloin ei kylmä kangista jäseniä ja pallo liukuu optimaalisissa olosuhteissa. Toivottavasti pojat unohtavat Vaasan reissun epäonnen nopeasti, puhaltavat yhteen hiileen ja laittavat hirmuisen taisteluvaihteen päälle. Vaasassa oli jo koko joukkue muuten jalkeilla, mutta Antti Viita oli kuumeisena pois. Tiistaina hän ja koko joukkue on varmasti pelikunnossa ja hoitaa karsinnan jatkopaikan kotiin.

Botniahallin viereinen lämmitettävä tekonurmi oli saatu lumesta ja jäästä vapaaksi. Toki kentän pinta oli pikkupakkasessa liukas ja pallo liikkui sillä epätavallisesti vailla kunnon kitkaa. Verrattuna esim. Wallsport Areenan nurmeen, pallo suorastaan liukui kentän pinnalla. Alusta ja pallo oli tietenkin molemmille sama, mutta vaasalaisilla oli ehkäpä pieni etu siitä, että he sentään harjoittelevat ja pelaavat ko. kentällä näissä talvisissa oloissa.

VPS:n maali syntyi pruukilaispuolustuksen pienen virhesuman päätteeksi. Vasen laita hieman vuosi ja kun laitapakkikin ohitettiin helpohkosti, pääsi mustavalkoraitaista paitaa kantanut kaveri keskittämään pallon maalille, josta se pienen hässäkän ja taiston jälkeen toimitettiin kylmästi maaliin. Maalivahti Miko Saarela saa tilanteesta puhtaat paperit. Maali hermostutti vieraita lisää. Peli meni väkisin yrittämiseksi. Syötöt olivat vaikeita ja haltuunottokin kangerteli. Peliä ei saatu koko jaksolla rauhoitettua. Oikeastaan ainoat maalintekopaikat osuivat Panu Lepälle ja Aapo Metsä-Ketelälle, jotka molemmat pyssyttivät kovan kaukolaukauksen niukasti ohi maalin. Jos edes toinen niistä olisi onnistunut, olisi peli todennäköisesti rauhoittunut ja kääntynyt. VPS:llä oli myös muutama vaarallinen tilanne, joista olisi TP:n päässä verkko soinut ilman erinomaisesti pelanneen maalivahti Miko Saarelan torjuntoja. Miko piti liioittelematta joukkuetta pystyssä.

Toiselle jaksolle TP marssi päättäväisenä ja onnistui rauhoittamaan peliä. Syöttöpeli alkoi kulkea. Pallo kiersi sujuvasti mieheltä toiselle ja maalipaikkoja alkoi tulla. Yrityksiä oli läheltä ja kaukaa. Pääsääntöisesti ne suuntautuivat niukasti ohi. Vepsun maalivahti ei päässyt niissäkään tilanteissa torjunnoilla loistamaan. Maalintekoa yrittivät mm. Veli-Pekka "Vemmu" Pajula, Panu Leppä, Aapo Metsä-Ketelä, Aleksi Ahde, Matti Rajala, Pekka Jaskari ja Roope Takala. Ja useimmat heistä moneen kertaan! Viimeiset parikymmentä minuuttia Vepsu tyytyi kävelyvauhtiin lukuun ottamatta tilanteita, joissa pallo päästiin roiskaisemaan TP:n puolustuslinjan yli, jolloin yksi tai kaksi kaveria spurttaili pallon perään. Ne tilanteet Miko hoiteli tulemalla maaliltaan reippaasti vastaan. Miko ei tyytynyt roiskimaan palloa katsomoon, vaan hoiti tilanteet niin, että peliä päästiin suoraan rakentamaan. Kun onni ei ollut myötä, näytti joukkueen yhteishenkikin valitettavasti kovassa paineessa aivan loppuhetkillä rakoilevan. Mussutusta omalle joukkueelle ei soisi tämän tason pelimiehiltä enää kuuluvan. Pallokouluikäisten touhua. Tai sitten jo niin miehistä, että kaverit kestävät tällaisen kovasanaisen kannustuksen. Kentän laidalta katsottuna kuitenkin näytti siltä, että siihen päättyi lopun rynnistys. Toivottavasti tästä otetaan pian opiksi.

TP:n joukkueessa todella suuria onnistujia oli vain maalivahti Miko Saarela. Suuria epäonnistujia ei tietenkään ollut, koska hallinta oli vierailla ja maalipaikkoja syntyi. Pienestä kaikki oli loppujen lopuksi kiinni. Puolustus uinahti hiukan yhden ainoan ratkaisevan kerran, mutta ei silti ole aihetta ruoskia Teemu Nimelliä, Sammy Saarista, Roope Takalaa, Raitt Peltojaa ja Hannes Salmea. Hannes kävi tuuraamassa tällä kertaa vähän pidempään Raittia, joka ottelun alussa satutti polveaan ja palasi kentälle vasta vähän ennen puoliaikaa. Hannes hoiti Kraft -ottelun tapaan tonttinsa eleettömän varmasti. Pelinrakentelusta päävastuun kantoi kolmikko Aleksi Ahde, Panu Leppä ja Aapo Metsä-Ketelä. Toisella jaksolla polvikivuista ilmeisesti vain sisua saanut Raitt Peltoja nousi selkeästi esille pelaajana, joka voimalla ja päättäväisyydellä kykenee luomaan tilanteita. Ainakin siltä laitaa ne parhaat paikat syntyivät. Laitalinkkeinä pelasivat Juha Laitila, Matti Rajala ja Saku Pikkarainen. Kärjessä vuorottelivat Vemmu Pajula, Pekka Jaskari ja Aleksi Aho. Kakkosmaalivahdin virkaa hoiteli ja kylmässä paleli Jarkko Orava, joka taas kerran ansaitsee kiitokset siitä, että hän hoiti roolinsa hyvällä huumorilla ja aikuista asennetta osoittaen. Jarkko tietää, että hänenkin aikansa tulee.

TP:n C15-junnut pelaavat siis seuraavan karsintaottelunsa Vaasan Kiistoa vastaan jo ensi tiistaina klo 19 Wallsport Areenalla. Silloin ei kylmä kangista jäseniä ja pallo liukuu optimaalisissa olosuhteissa. Toivottavasti pojat unohtavat Vaasan reissun epäonnen nopeasti, puhaltavat yhteen hiileen ja laittavat hirmuisen taisteluvaihteen päälle. Vaasassa oli jo koko joukkue muuten jalkeilla, mutta Antti Viita oli kuumeisena pois. Tiistaina hän ja koko joukkue on varmasti pelikunnossa ja hoitaa karsinnan jatkopaikan kotiin.